Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
68
Tapaamistamme en yritäkään kuvata. Uskon, että kaikki olimme
saman riemullisen tunteen vallassa: Nyt olemme jälleen kaikki
yhdessä, olemme kotimaassa ja retkikunta on tehtävänsä suorittanut!
Syyskuun g p:nä
laski »Fram» Kristianian vuonoon, ja sitä tervehdittiin tavalla, jota
ruhtinas voisi kadehtia. Vanhat lujat sotalaivat »Nordstjernen» ja
»Elida», uusi, komea »Walkyrie» ja pienet, nopeat torpeedoveneet
osoittivat meille tietä. Höyrylaivoja, jotka olivat täpösen täynnä ihmisiä,
vilisi ympärillämme. Korkealla ja matalalla liehuivat liput,
kanuu-nanjyske ja hurraahuudot kaikuivat, nenäliinat ja lakit heiluivat.
Kaikkialla ystävällisiä kasvoja. Koko vuono lausui meidät
tervetulleeksi.
Tuolla oli koti, tuolla tuttu ranta, tuolla talonkatto loisti ja
kimalteli auringonpaisteessa. Sitten jälleen näimme laivan laivan takana
ja kuulimme huudon huudon jälkeen. Lakkia kädessä pidellen
kumartelimme hurraahuutojen raikuessa.
Peppervikin lahti oli täynnä veneitä ja ihmisiä, lippuja ja liehuvia
viirejä. Sitten jyrähti jokaisesta sotalaivasta kolmetoista laukausta ja
vanha Akershusin linnoitus vastasi yhtä monella jymisevällä
laukauksella.
Illalla seisoin vuonon rannalla. Juhlamelu oli tauonnut,
kuusimetsät ympärilläni lepäsivät tummina ja äänettöminä. Kallionkielekkeellä
savusivat vielä viimeiset hehkuvat hiilet meidän kunniaksemme
sytytetyistä ilotulista. Jalkojeni alla loiski meri ja kuiskasi: »Nyt olet
kotona.» Syysillan syvä rauha laskeutui hyväillen väsyneeseen
sieluun.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
