Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
09
maljan ja nähnyt tuon kuuluisan hirven senkin tu-
hannet kerrat, milloin maalattuna kirkon seinille,
milloin kirjottuna ritarien rinnoille, niin ett’en minä,
tunnollisena ja rehellisenä metsästäjänä, ensinkään
menisi väittämään, ett’ei moisia ristipäitä hirviä ole
vielä tänäkin päivänä.
Kerran kun olin ampunut pois kaiken hauli-
ja luotivarastoni, huomasin metsässä edessäni äkkiä
komean hirven, joka katselee minua niin levollisesti,
ikäänkuin tietäisi, ett’ei sillä nyt ole mitään peljät-
tävänä. Minä pistin pyssyyni kruutipanoksen, pu-
rasin kourallisesta kirsikoita sydämet ulos ja työnsin
ne kruudin päälle. Laukaisin sitten ja satuin hir-
veä ihan sarvien väliin. Fläin huumauttui ensin ja
horjahti, mutta kavahti heti pystyyn jälleen ja pötki
tiehensä. Vuosi tai parikin sen jälkeen, pyydystel-
lessäni samassa metsässä, kohtasin uljaan hirven,
jonka sarvien välissä kasvoi toistakymmentä jalkaa
pitkä, upea kirsikkapuu. Samassa muistuivat mie-
leeni kirsikansydämet, ja koska hirvi jo siitä pitäin
oli mielestäni minun omani, ammuin sen yhdellä lau-
kauksella. Ja niin tuli siitä minulle sekä paisti että
kirsikoita höysteeksi, sillä puu oli ihan täynnään
niin suuria ja makeita kirsikoita, ett’en minä sel-
laisia muualla ole nähnytkään.
8. Räjäys
Hädän tullen ei kunnon metsämies milloinkaan
jätä käyttämättä pienintäkään tilaisuutta, millä pu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
