Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5 ==
lasta päästä, ja niinpä olen minäkin neroni neuvoilla
välttänyt monta tuhoa ja turmiota. Sen näkee seu-
raavastakin tapauksesta.
Olin kerran metsällä Puolanmaassa. Ilta alkoi
pimetä, kruudit olivat minulta lopussa, ja niinpä olin
juuri kotia kääntymäisilläni, kun yks kaks hirmmi-
sen suuri karhu salpaa minulta tien ja alkaa täyt-
tää päälleni, kita ammollaan ja vihan vimmassa mu-
risten. Minä tempasin taskustani pari piikiveä,
joita minulla on aina mukanani, ja viskasin toisen
niistä sellaista vauhtia karhun kitaan, että se so-
lahti nielusta alas. Olisin sinne heittänyt toisenkin,
mutta samassa teki karhu tuskissaan kokokäännök-
sen, niin että toinen piipala sinkosi sisään toista
tietä. Ja siellä sitten, karhun mahassa, kivet löivät
vastatusten niin kiivaasti, että iskivät tulta, ja karhu
remahti palasiksi hirvittävällä paukauksella. Minä
ehjänä katselin vaan päältä.
9. Pakkanen nuoranpunojana
Merkillistä minun elämässäni, ihan kuin koh-
talon kirjaan kirjoitettua, oli se, että kauheimmat
ja hurjimmat pedot sattuivat tielleni juuri silloin
kuin kaikkein vähimmin kykenin niitä vastustamaan.
Ne näyttivät oikein vainuamalla vainuavan minun
voimattomuuteni hetkiä.
Niinpä olin kerrankin kovalla pakkasella juuri
kiertänyt piikiven irti hanasta, teroittaakseni sitä
puukollani hiukan, kun samassa kauhean suuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
