- Project Runeberg -  Raamattu / Vanha Testamentti (1933) /
37

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ensimmäinen Mooseksen Kirja - 30 luku - 31 luku

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

37 Ensimmäinen Mooseksen Kirja 9. 10. 11. 28



24. Ja hän antoi hänelle nimen
Joosef *, sanoen: »Herra antakoon minulle
vielä toisen pojan».

25. Ja kun Raakel oli synnyttänyt
Joosefin, sanoi Jaakob Laabanille: »Päästä
minut menemään kotiini ja omaan
maahani.

26. Anna minulle vaimoni ja lapseni,
joiden vuoksi olen sinua palvellut,
mennäkseni pois; sillä tiedäthän itse, kuinka
olen sinua palvellut.» iMoos.3i:38.

27. Laaban vastasi hänelle: »Jospa
saisin armon silmiesi edessä! Merkkini
ilmoittavat, että Herra sinun tähtesi on
siunannut minua.»

28. Ja hän sanoi vielä: »Määrää palkka,
joka minun on sinulle maksettava, niin
minä sen annan».

29. Hän vastasi hänelle: »Itsehän
tiedät, kuinka minä olen sinua palvellut ja
millaiseksi karjasi on tullut minun
hoidossani.

30. Sillä vähän sinulla oli ennen minun
tuloani, mutta sitten se on karttunut
suureksi, ja Herra on siunannut sinua, missä
vain minä liikuin. Mutta milloin saan
ruveta tekemään työtä minäkin oman
perheeni hyväksi?»

31. Hän vastasi: »Mitä minun on sinulle
annettava?» Jaakob sanoi: »Ei sinun
tarvitse antaa minulle mitään. Jos
myönnät minulle tämän, hiin minä yhä
edelleen paimennan ja vartioitsen sinun
laumojasi:

32. minä tarkastan tänään kaiken
laumasi; erota siitä pois kaikki pilkulliset ja
kirjavat lampaat sekä karitsoista kaikki
mustat ja vuohista kirjavat ja pilkulliset.
Ja minun palkkani on sitten oleva tämä,

33. ja siinä minun rehellisyyteni tulee
toteennäytetyksi: kun vasta tulet omin
silmin katsomaan minun palkkaani, niin
kaikki vuohet, jotka eivät ole pilkullisia
eivätkä kirjavia, ja kaikki karitsat, jotka
eivät ole mustia, katsottakoon minun
varastamikseni.»

34. Laaban vastasi: »Hyvä, olkoon,
niinkuin olet puhunut».

35. Ja samana päivänä hän erotti pois
juovikkaat ja kirjavat vuohipukit ja
kaikki pilkulliset ja kirjavat vuohet — kaikki,
joissa oli jotakin valkoista — sekä kaikki
mustat karitsat ja jätti ne poikiensa
hoitoon.

* Nimi merkitsee: hän antaa vielä.

36. Ja hän asetti niin, että oli kolmen
päivän välimatka hänen ja Jaakobin
välillä; ja Jaakob paimensi Laabanin muuta
karjaa.

37. Mutta Jaakob otti itselleen tuoreita
haavan, mantelipuun ja plataanin oksia
ja kuori niihin valkeita juovia, paljastaen
oksien valkoisen rungon.

38. Ja kuorimansa oksat hän pani
eläinten eteen vesikaukaloihin eli
juoma-astioihin, joista ne tulivat juomaan; ja ne olivat
kiimallaan tullessansa juomaan.

1 Moos. 31:12.

39. Ja eläimet pariutuivat oksien
edessä ja synnyttivät juovikkaita, pilkullisia
ja kirjavia karitsoita.

40. Sitten Jaakob erotti karitsat; ja hän
asetti eläinten päät niihin päin, jotka
olivat pilkullisia, ja kaikkiin niihin päin,
jotka olivat mustia Laabanin laumassa; siten
hän hankki itselleen eri laumansa eikä
päästänyt niitä Laabanin laumaan.

41. Ja joka kerta kun voimakkaat
eläimet olivat kiimallaan, pani Jaakob oksat
eläinten silmien eteen vesikaukaloihin,
niin että ne pariutuivat oksien edessä.

42. Mutta heikkojen eläinten eteen hän
ei niitä pannut. Niin joutuivat heikot
Laabanille ja voimakkaat Jaakobille.

43. Ja siten mies tuli ylen rikkaaksi;
hän sai paljon pikkukarjaa sekä
palvelijattaria, palvelijoita, kameleja ja aaseja.

31 LUKU.

Jaakob pakenee perheineen Laabanin luota.

Jaakob ja Laaban sopivat keskenään.

Mutta hän sai kuulla, että Laabanin
pojat puhuivat näin: »Jaakob on
anastanut kaikki, mitä isämme omisti;
isämme omaisuudesta hän on hankkinut
itselleen kaiken tämän rikkauden».

2. Ja Jaakob huomasi Laabanin
kasvoista, ettei hän ollut häntä kohtaan
niinkuin ennen.

3. Ja Herra sanoi Jaakobille: »Palaja
isiesi maahan ja sukusi tykö. Minä olen
sinun kanssasi.»

4. Niin Jaakob kutsutti Raakelin ja
Leean kedolle laumansa luo,

5. ja hän sanoi heille: »Minä huomaan
isänne kasvoista, ettei hän ole minua
kohtaan niinkuin ennen, vaikka isäni Jumala
on ollut minun kanssani.

6. Te tiedätte, että minä olen palvellut
isäänne kaikin voimin,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:48:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/raamattu/vt1933/0037.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free