Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Huhtikuu — April - O. G.: Vähäsen antennista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 4
RADIO
70
Vähäsen antennista.
Tästä asiasta on jo paljonkin puhuttu, mutta
luulen, että allaolevasta on monellekin hyötyä,
joka aikoo laittaa ulkoantennin. Onhan selvää,
ettei broadcasting-koneen antenni ole niin mo-
nista seikoista riippuvainen, kun esim. lähettä-
jän.
Yksinkertaisen ulkoantennin oma aaltopituus
voidaan summittaisesti laskea seuraavan kaa-
van mukaan
L =kr x 1.
Kuvista käy selville, miten 1 eri antennimuo-
doille saadaan. Tässä kaavassa, kuten jo ilman
muuta käy selville, on yhdentekevää, onko an-
tenni yksi- tai monilankainen. Kuitenkin riip-
puu k:n arvot hyvinkin paljon antennin muo-
dosta. Kuvan A mukaisessa antennissa voi-
daan pitää k=4. Tämä arvo huononee kuiten-
kin heti, kun antenni jollain tavoin kaartuu
maata kohden. L-antennissa kuvan B mukaan
on faktori k=5—7, jolloin sen arvo on suuresti
riippuvainen lankain luvusta. Yksilankaisessa
sen arvo on 5, kaksi- noin 6 jakolmelankaisessa
7, tällöin on kuitenkin oletettava, että eri lan-
kojen väli on määrätyn suuruinen. Allaole-
vassa seuraa lähemmin ilmoitus siitä.
Tavallisella T-antennilla on alempi ominais-
aalto, koska siinä vakion k:n arvo vaihtelee 6
asti. T-antennilla on myöskin huonona puolena
se, että sillä on huononpuoleinen suuntavaiku-
tus, t.s. se on aina suunnattava lähetysasemaa
kohden. Nyt kuitenkaan ei tässä tyydytä kuun-
telemaan samaa asemaa, vaan halutaan »saada
sisään» niin monta kuin suinkin on mahdollista.
Kaavasta käynee myöskin ilman muuta sel-
ville, ettei aaltopituuden määrääjänä ole lanka-
pituus, vaan n.s. effektiivinen, vaikuttava lan-
kapituus, joka selviää kuvissa esiintyvistä nuo-
lista.
Tästä johtuu myöskin, että effektinen lanka-
pituus yksi- ja monilankaisissa antenneissa on
pidettävä melkein samana. Esimerkkinä voi-
daan mainita, että vastaanotto on yksilankai-
sella 40 m antennilla yhtä hyvä kuin kaksilan-
kaisella 30 m pituisella (effektipituus). Rin-
nakkain olevien lankain luku ei saa nousta yli 3,
sillä on havaittu; ettei vastaanotto oleparantu-
nut sen kautta, vain päinvastoin tullut vaikeam-
maksi, onhan antennikapasiteetti lankaluvun
lisäytymisen kautta kasvanut huomattavasti.
Yleisradiossa on se juuri pidettävä mahdolli-
simman pienenä. Vierekkäin olevien lankojen
väli ei saa olla alle 1
/20 lankapituudesta, joten
siis kysymykseen tuleva etäisyys on käytän-
nössä noin 75 cm—150 cm suunnilleen keski-
määrin 1 m.
Parhaimmat tulokset ovat saavutetut noin
40 m pituisella antennilla, ja on sen ominais-
aalto silloin noin 200 m. On huomattava, että
juuri tämänsuuruinen ominaisaalto antaa par-
haimman mahdollisuuden säätää vastaanotta-
jan yleisradion tavallisimmille 300—500 m
aaltopituuksille. Voidaan siis sanoa, että an-
tennin pituus on niin järjestettävä, että sen
synnyttämä ominaisaalto on puolet lähettäjän
aallosta. Tämä taasen puolestaan vaatii, että
antennin pituus on noin 1
/B—Vl2 osa lähettäjä-
aallosta."
Tärkeintä kuitenkin antennin »ylöpanossa»
on sen korkeus. Antenni on asetettava, mikäli
se vain on mahdollista, korkeammalle kuin ym-
päristössä olevat puut, rakennukset y.m. Tämä
vaatii useissatapauksissa huomattavia summia,
joten sen kustannukset tulisivat liian kalliiksi.
Paljon tärkeämpää on antennin oikea eristä-
minen. Siinä ei kuitenkaan saa mennä liialli-
suuksiin.
O. G.
Kuva 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
