Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Titel och innehåll - N:o 4. Huhtikuu — April - O. G.: Radio-ilma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
49
Sisällys: O Innehåll:
Radioilma. — Reinartz-vastaanottaja. — Vastuskytkennän uusin saavutus ja sen merkitys yleisradion alalla. — Lågförlust-
konstruktion eller långt driven återkoppling? — Vähän korkeapuhujista. —Radio-uutisia.
RAD I O
Toimitus — Redaktion
T. SOHLMAN OSK. GILLBERG
Osoite: Helsinki, Aleksanterinkatu 44. Puhelin 71 43.
Adress: Helsingfors, Alexandersgatan 44. Telef. 71 43.
Julkaisija —Utgivare
KirjasOsakeyhtiö TIETO.
HUHTIKUU-APRIL
1926
N:o 4
VUOSIKERTA
3
ÅRGÅNG
Radiosilma.
(Jatkoa)
3. Kenttävoimakkuus.
Merkitään P:llä ilman potentiaalia ja h:lla
dP
välimatkaa maasta, niin saadaan -77- jänni-
dn
tysero tai, kuten sattuvasti sanotaan »poten-
tialiputous». Leveysasteellamme on se mitattu
keskimäärin 200 volttia; potentiaaliputous on
siis 200 volttia/m. Vuoristossa se on pienempi
ja rannikolla suurempi, iooo m yli merenpin-
nan se on vain noin 30 volttia/m ja ylemmissä
kerrostumissa vielä vähemmän.
Aikaan nähden ei tämä putous pysy vakiona.
Tällaiset vaihtelut tapahtuvat jaksottain. Niin
on meidän osallamme maapalloa maksimi tal-
vella ja minimi kesällä. Helsingissä esim. tal-
vella 300 volt./m ja kesällä noin 160 volttia/m.
Vuosivaihtelulta kiintoisampaa on päivittäi-
set epäsäännöllisyydet. Kuva 1 osoittaa vaih-
telut joulu- ja tammikuussa. Kesäkuukausina
muuttuu auringon säteilyn vuoksi yksinker-
tainen aalto vähitellen kaksinkertaiseksi. Päi-
vittäiset vaihtelut esittää kuva 2 heinä- ja elo-
kuun aikana. Verrattaessa kuvia i ja 2 toi-
siinsa saadaan yksiaaltoinen jakso heikon ja
kaksiaaltoinen voimakkaan auringon vaikutuk-
sen vuoksi. Ensimäisessä tapauksessa on pu-
tous suurempi, jälkimäisessä pienempi, siis
mahdollisuudet,kesällä huonommat.
4. Potentiaaliputouksen vaikutteet.
Lämpö. Auringon säteilystä johtuva pu-
tous on yhdenmukainen lämmön kanssa ja seu-
raa päivittäisiä epäsäännöllisyyksiä tässä suh-
teessa. Mitä alempi lämpö on, sitä korkeampi
on putous.
Ilmanpaine. Ilmanpaineen ja maaken-
tän riippuvaisuus toisistaan voidaan osoittaa
vaan kesäkuukausien aikana, mutta talvikuu-
kausiin nähden ei ole minkäänlaista yhteyttä,
ainakaan tuntuvampaa, olemassa.
Tuulensuunta. Suoranaista yhteyttä
maakentän ja tuulensuunnan välillä ei usein-
kaan ole. Pienempiä poikkeuksia 011 kuitenkin
olemassa, mutta ne ovat kuitenkin niin heik-
koja, etteivät ne saa minkäänlaisia häiriöitä ai-
kaan. Välillisesti voi tuulensuunnasta olla sil-
loin haittaa, kun se kulettaa mukanaan savua
tai tomua. Jaksottaiset tuulet, kuten pasaadi-,
monsuuni-, föhntuulet tai tuulet, jotka kulke-
Kuva 1.
Päivittäinen vaihtelu joulu ja tammikuussa
Kuva 2.
Päivittäinen vaihtelu heinä» ja elokuussa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
