Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 5. Toukokuu — Maj - O. G.: Radion teoriaa - Annonser
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 5 RADIO
75
nässä on siis käämityssuunta otettava huo
mioon (katso kuv. 3—7).
Kuvissa 3—11 on esitettynä tärkeimmät kyt-
kennät värähtelyherätystä varten.
3) Vastaanvärähtely on saatava niin kiin-
teäksi, että takaisinjohdettu EMV on ainakin
vähän suurempi kuin sen heYätykseen tarvittu
ohjaus EMV.
KUUDES LUKU.
Katodiputket.
a) Sähkön ■johto kaasuissa.
Jokainen kaasu on kokoon-
pantu neutraalisista osasista
(molekyyleistä, atoomeista ja
atoomiryhmistä), joista jokai-
nen määrättyjen voimien vai-
kutuksesta latautuu positiivi-
siin janegatiivisiin osiin. Näinä
osasina ovat kaasuionit, niiden
irtautumista kutsutaan kaasun-
ionisoitumiseksi, jonka kautta
kaasu tulee johtokykyiseksi.
Jos nimittäin kahden levyn
välissä, joissa on EMV, on ionisoitua kaasua,
niin kulkeutuvat positiiviset ionit negatiiviseen
(katodiin) ja negatiiviset ionit
(elektronit) positiiviseen, jossa ne
EMV toimittaman päinvastaisen
latauksen vuoksi neutralisoitu
vat. Kaasun ionisoituminen on
mahdollinen kahdella eri tavalla,
ensiksi elektrooneihin sijoitetun
EMV sähköisten voimien avulla
(itsenäinen ionisoituminen, syn-
tyy siis itsenäinen virtaus) tai
toiseksi ulkonaisten voimain kaut-
ta (epäitsenäinen ionisoituminen,
syntyy epäitsenäinen virtaus). En-
simmäinen tapaus esiintyy esim.
Geissler-putkissa, katodiputkissa tai
Röntgen-putkissa (iskuionisoitumi-
nen).
Ulkonaiset vaikutteet, jotka voivat saada
aikaan kaasun ionisoitumisen (toinen tapaus),
ovat : kaasun tai katodin korkea lämpö, ka-
todisäteet, Röntgensäteet, radiumsäteet j.n.e.
Kun kaasu ohennetaan korkeimpaan ar-
voonsa asti, niin minkäänlaista itsenäistä vir-
tausta ei enään synny. Täydelleen kaasuvapaa
tila (korkea tyhjiö) olisi siis täydellinen eris-
täjä.
O. G
Kuvat B—9.
8. Matalafrekvenssijärjestelmä.
9. Korkeafrekvenssivirran (korkeajänteisen) herätys.
Kuvat 10—11.
10. Korkeajänteisten korkeafrekv. virtojen herätys
11. Voimakkaiden korkeafrekv. virtojen herätys.
f
SUOMEN SÄH KO LAM PPUTE H DA S myöskin SAASTÖPUTKET nopeasti, hyvin ja
Merimiehenk. 40 korjaa loppuunpalaneet halvalla. Ominaisuudet pysyvät samoina, 0,06
RAninPIITKFNNI- amp. putket korjataan kutenkin vain 2,5—3,5
voltin hehkujännitykselle.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
