Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krambambuli. Koiratarina, kirj. Marie von Ebner-Eschenbach
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Krambambuli.
Koiratarina,
Kirj. Marie von Ebner-Eschenbach.
Mieltymystä tuntee ihminen kaikenlaisiin asioihin,
rakkautta, sitä oikeaa, unohtumatonta, hän oppii
jos hän yleensä oppii ainoastaan kerran tuntemaan.
Niin oli ainakin herra piirimetsästäjä Hoppin laita. Niin
monta koiraa kuin hän onkin jo pitänyt ja myöskin
mielellään pitänyt, on hänelle rakkaaksi, rakkaaksi ja
unohtumattomaksi, kuten voi sanoa, jäänyt ainoastaan
yksi Krambambuli. Hän oli sen ostanut höwe-
nin ravintolassa Wischaussa eräältä kuljeksivalta met-
säapulaiselta tahi oikeastaan vaihtanut. Heti ensi nä-
kemällä valtasi hänet koiraan mieltymys, joka oli kes-
tävä viimeiseen hengenvetoon saakka. Kauniin eläi-
men omistaja, joka istui pöydän ääressä edessään tyh-
jennetty viinalasi ja haukkui isäntää, koska tämä ei
tahtonut ilmaiseksi antaa lisää, näytti retkaleelta. Se
oli pieni mies, vielä nuori ja kuitenkin niin kuihtuneen
näköinen kuin kelopuu, keltatukkainen, parta keltainen
ja kurja. Hänen metsästäjätakissaan, joka luultavasti
oli menneen ihanuuden jäännös viimeiseltä palvelus-
ajalta, oli merkkejä märjässä maantienojassa viete-
tystä yöstä. Vaikkakin Hopp vastenmielisesti liittyi
huonoon seuraan, istuutui hän kuitenkin nuorukaisen
viereen ja alkoi tarinoida hänen kanssaan. Silloin hän
sai pian selville, että tuo kelvoton oh jo jättänyt pys-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
