- Project Runeberg -  Krambambuli ja muita eläinsankareita /
15

(1911) [MARC] Author: Marie von Ebner-Eschenbach, Joseph Victor Widmann, Ernest Thompson Seton, Charles G. D. Roberts, Bjørnstjerne Bjørnson, Jac Ahrenberg
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krambambuli. Koiratarina, kirj. Marie von Ebner-Eschenbach

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

15
Mutta koira
Se mikä tapahtui, tapahtui paljoa nopeammin, kuin
mitä saattaa kertoa.
Krambambuli oli tuntenut ensimäisen herransa ja
juoksi hänen luoksensa tien keskiväliin asti. Silloin
viheltää Hopp, ja koira tekee käännöksen, »Keltainen»
viheltää, jakoira tekee jälleen käännöksen ja pyörii epä-
toivoisena samalla paikkaa, yhtä pitkän välimatkan
päässä metsästäjästä kuin sala-ampujastakin, samalla
kun häntä sekä houkutellaan että torutaan . . .
Vihdoin on eläin parka lohduttomana luopunut tur-
hasta taistelusta ja tehnyt lopun epäilyksilleen, mutta
ei tuskilleen. Haukkuen, ulvoen, vatsa maassa, ruu-
mis kuin jousi jännitettynä, pää ylös kohotettuna, ikään-
kuin kutsuisi taivasta sieluntuskiensa todistajaksi, ryö-
mii se ensimäisen herransa luokse.
Sen nähdessään täyttää Hoppin verenhimo. Vapi-
sevin sormin on hän asettanut uuden nallin levolli-
sella varmuudella hän tähtää. »Keltainenkin» on jälleen
ojentanut pyssyn häntä kohti. Tällä kertaa on tosi ky-
symyksessä! Sen he tietävät molemmat, pitäessään pys-
syjään ojennettuina toisiaan kohti, ja olkoonpa heillä
mielessään mitä hyvänsä, tähtäävät he niin levollisina
kuin kaksi maalattua metsästäjänkuvaa.
Kaksi laukausta kuuluu. Metsästäjä osuu, salamet-
sästäjä ampuu harhaan.
Miksi? Koska hän koiran myrskyisten hyväilemis-
ten ahdistamana vavahti juuri laukaisun hetkenä.
»Peto!» kirkaisee hän vielä, kaatuu selälleen eikä enää
liikahda.
Hänen rankaisi] ansa tulee hätäisesti astuen. »Sinä sait
palkkasi», ajattelee hän, »ja jokainen sinuun osuva hauli
olisi tuhlausta.» Siitä huolimatta laskee hän pyssyn maa-
han ja lataa uudelleen. Koira istuu suorana hänen edes-
sään, laskee kielensä riippumaan, läähättää lyhyesti
ja ääneensä ja katsoo häneen. Ja kun metsästäjä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jan 13 01:59:51 2025 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/sankarit/0019.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free