- Project Runeberg -  Krambambuli ja muita eläinsankareita /
23

(1911) [MARC] Author: Marie von Ebner-Eschenbach, Joseph Victor Widmann, Ernest Thompson Seton, Charles G. D. Roberts, Bjørnstjerne Bjørnson, Jac Ahrenberg
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syyspäivät Bernin Alpeilla. Koiratarina, kirj. J. V. Widmann

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

23
vastuksia sietämätön selitys. Vastenmielisesti minä
siihen suostuin. Minun ainoa lohdutukseni oh luottamus
koirani -älyyn, ja sitäpaitsi lupasin itselleni lähteväni
Grindelwaldista noutamaan eläinparan sen hirmuises-
ta vankilasta vuoriston erämaasta. Vielä viimeinen
harras houkuttelu. Turhaan! Tosin tuli koira näkyviin,
mutta kiinni ottaa se ei itseään antanut.
»Siis eteenpäin Jumalan nimessä.»
Pääsimme jäätikön yli monenlaisilla vaikeuksilla,
jotka olisivat olleet vielä suuremmat, jos meidän olisi
silloin täytynyt kantaa koiraa mukanamme. Tarvit-
simme täyden tunnin; usein täytyi meidän vielä hakata
astuimia; köysi oli myöskin hyväksi avuksi. Tämän ajan
kuluessa kaikuivat edelleen jättämältämme suunnaltakoi-
ran valitusäänet, ja me saatoimme päättää, että elukka,
mikäli me nousimme tahi laskimme jäätikköä, seurasi
meitä joko ylös- tahi alaspäin jäätyneen virran rantaa
pitkin.
Jäätikön tuolla puolella on ainoastaan kesäisin avoin
pieni »Zur Bäreckin» ravintola. Nyt oli meillä jälleen
luja kallio jalkojemme alla, ja me riensimme hämärän
lisääntyessä nuolen nopeudella hyväksi tunnettua pol-
kua Grindelwaldin laaksoa kohti. Tällä matkalla minä
huutelin tavantakaa, lyhyiden välihetkien jälkeen niin
kovaa kuin voin yli jäätikön koiraani sen klassilli-
sella nimellä (Argos). Ja pian minulla oh suuri ilo
kuulla sen sydämellisellä haukunnalla vastaavan. Ei
ollut mitään epäilystäkään, sekinkoetti laaksoa lähestyä,
tosin alaspäin viettävän, ylipääsemättömän jäätikön
meistä erottamana. Näin aloin minä toivoa yhtymistä
laaksonpohjassa. Mutta minä en ottanut huomioon vii-
meistä korkeaa kallionjyrkännettä, joka alisen Grin-
derwaldjäätikön yläpuolella ehkäisee tältä puolelta jo-
kaisen vuoriston ja laaksoseudun välisen yhteyden. On
tosin olemassa eräällä kallioseinän reunamalla tikapuut,
ja oppaani ajatteli myöskin, että koira käyttämällä tai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jan 13 01:59:51 2025 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/sankarit/0027.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free