Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Voikko. Hevostarina, kirj. Björnstjerne Björnson
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
83
si rakennutti, huolimatta siitä, että ne olivat vedettävät
etäiseltä hankalalta takamaalta. Missä kaksi muuta he-
vosta ei tullut toimeen, siinä käytettiin Voikkoa, ja jos
vain ajokalut kestivät, niin kylläpä kuorma saatiin ko-
tiin. Mielellään se katsoi taaksensa renkien laittaessa sille
kaksin, kolminkertaista kuormaa; se ei hätäillyt, vaan täy-
tyi sitä pari, kolme, jopa neljäkinkertaa kehoittaa, ennen-
kuin se lähti liikkeelle, jasilloinkin se ikäänkuin koetteeksi
vetäisi parisenkertaa ja sitten vasta ryhtyi todenteolla
työhön. Verkalleen, askel askeleelta se kulki eteenpäin.
Tuli väliin uusi renki, joka tahtoi sitä totuttaa joutui-
sampaan menoon, mutta aina leikki päättyi siten, että
pojan täytyi tottua hevosen tapoihin. Ruoskaa ei mil-
loinkaan käytetty, sillä pianpa tuo mahtava työjuhta tuli
kaikille niin rakkaaksi, ettäkaikki kävi hyvällä. Mikäli
Voikko tuli paikkakunnalla kuuluksi, sikäli oli kunnia
saada sitä ajaakin.
Veikosta tuli pian seudun suurin ihme. Kun se kävi
paikkakunnan muiden hevosten kanssa laitumella taka-
mailla ja tunturien rinteillä, tahtoi se aina pitää itsensä
muita parempana. Se puri ja potki niitä, jotka luulivat
olevansa jotakin, ja pian talonpojat tulivat näyttämään
hevosiaan pappilaan, vaatien vahingonkorvausta. Vähi-
tellen he kuitenkin malttoivat mielensä, kun huomasi-
vat hyötyneensä, sillä Voikon jälkeläiset kunnostivat
itseänsä ja isäänsä! Mutta kuitenkin oli heille silmätik-
kuna sen tavaton ja epäämätön etevyys! Naapurimme,
luutnantti, ei sotilaana voinut alistua semmoiseen; hän
hankki kaksi gudbrandilaista oritta, komeita hevosia >
niiden oli määrä opettaa Voikkoa pysymään aisoissa-
Eyötiin vetoa puoleen ja toiseen; kiihkeästi odotettiin
tietoa, miten ensimäinen ottelu oli päättynyt tunturi-
laitumella! En senvuoksi milloinkaan unohda tuota iha-
naa helluntai-iltaa, kun seisoin ulkona kuunnellen tei~
ren soidinta tunturin kylj eitä, kun muudan tyttö tuli
juosten ilmoittamaan luutnantin molempien hevosten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
