Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 2. „Huoneen perustuksia“ Kaupunkeja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
22
hernmän jatkuvan viljelyksen tieltä. Pari rautakauden
asunnon jäännöstä on Suomesta kuitenkin todettu. Yksi on
Suomen mantereelta, Kaarinan Ristimäeltä, muut Ahvenan¬
maalta. Lähinnä ovat ne samallaisia kuin Ruotsin n. s. »hus-
tomtningar». Viimemainituissa on pohja-ala suunnikasmainen.
Seinien pohjina on kivitys, jonka ulkopuolella on multapenkit.
Upplannin Hägan luona on tällaisen hustomtningin pituus 33 m.,
lev. 5 m. Se on siis ollut jonkunlainen halli. Liedensija on ollut
keskellä. Pilaririvi on väliin jakanut tällaisen huoneen kahtia
ja kattokonstruktsio on epäilemättä vaihdellut. Savu on mennyt
ulos kattoaukosta. Todennäköisesti ei ole ollut sisäkattoa, ja
ikkuna on ollut päädyssä tai katossa (»vind-öga»).
Kaarinan Ristimäellä on paljastettu suunnikkaanmuotoinen
kivilatomus, joka oli epäselvä, mutta näyttää löydöistä päättäen
olleen tämäntapaisena huoneen pohjäna. Sen mitat eivät ole
varmat. Löytöinä tavattiin siitä palaneita värttinänpyöriä,
saviastianpaloja ja mahdoton määrä savitilkitystä, josta kohta
puhumme lähemmin. —- Likeisyydessä oli rikas nuoremman rau¬
takauden kalmisto jossa oli runsaasti m. m. skandinavista kalus¬
toa. Myös mainittu rakennuksen pohjakin viittaa skandinaviseen
vaikutukseen. Suömalais-alueilla tällöin tuskin vielä kivijalkoja
rakennuksissa käytettiin1). — Ahvenanmaalta on B. Cederhvarf
löytänyt useita kokonaisia ryhmiäkin tällaisia »hustomtningar»,
joita on monien viikinkikautisten kalmistojen liepeillä. On sel¬
laisiakin suunnikasmaisia halleja, joissa kivijalka rajoittaa mel¬
koista alaa, 19 X 10 m. »Permanto», on kivetty, liesi keskellä
lattiaa. Rakennukset eivät ole ryhmittyneet nelikulmaisen piha¬
maan ympäri: se tapa on vasta keskiaikuinen (F. M. 1910: 100).
Rautakauden asunnoissa Suomessa näyttää yleisesti käyte¬
tyn seinäin tiivikkeenä savea, jolla on tilkitty hirsien välit
rakennukst ovat siinä tapauksessa luonnollisesti olleet nelisivui¬
set _ tai voideltu ulkoapäin oksat ja vitsat, joista rakennuksen
seinät oli verkkomaisiksi punottu. Rautakauden kalmistoilta ja
sepintäsijoilta on näet usein löydetty runsaasti -sysiä ja kovaksi
i) Vrt. kuitenkin siv. 28, »jättiläiskirkot».
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
