Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 2. „Huoneen perustuksia“ Kaupunkeja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
23
palanutta savitilkitystä, jossa on oksien ja hirsien jälkiä.
Ne lienevät putoilleet palaneista rakennuksista. Ruotsissa esim.
on todettu, että rautakaudella tällaiset saviseinähuoneet, n. s.
»klinlius», ovat olleet yleisiä. Arvatenkin ne ovat olleet perman-
nottomia savupirttejä, joissa on ollut yksi huone, avaruus riip¬
puen omistajan varallisuudesta tai muista olosuhteista.
Rautakaudeltamme tunnetaan edellisten rakennusten jätteitten
lisäksi erinäisiä kylien tai kaupunkien jätteitä, jollai¬
sista juuri mainittiin Ahvenanmaasta puheen ollen. Itse asias¬
sahan Suomen asutus tällöin jo oli kiinteätä ja jonkun verran
keskittynyttä. Varsinaisia laveampia asutuskeskuksia, nimen¬
omaan kauppapaikkoja, maassamme tuskin kuitenkaan on ollut
muutakuin jonkun joen suistamolla. Koroisten Turku Aurajoen
suulla esim. ei kaivauksista päättäen ulotu pakanuuden ajalle
asti. Ei ole syytä otaksua myöskään Teljän kaupungin nyk.
Kokemäen kirkonkylässä olevan keskiajan alkua vanhemman,
vaikka todistusvoimaisia kaivauksia paikalla vielä ei olekaan tehty.
Historialliselta ajalta vasta juontavat alkunsa niinikään mark¬
kinapaikat Pohjois-Pohjanmaan jokien suilla. Sen sijaan lienee
Halikon lahden pohjukassa ollut toistaiseksi vielä tuntematon
mutta jo esihistorian aikuinen kauppapaikka.
Esihistorialliselta ajalta on myös Karjalassa Tiurin L i n-
n as aari Räisälässä. Ennen Vuoksen laskua v. 1857 paikka
oli saarena silloin mahtavassa Tiurinkoskessa, mutta maan ja
veden suhteet siellä ovat nykyisin aivan toiset, kuv. 14. Aika¬
naan saari niin muodoin oli asemansa puolesta hyvin turvattu,
mutta sitä oli sen lisäksi keinotekoisesti vielä suojattu maaval¬
lilla, joka kiertää rantoja pitkin ja on n. 2 m. korkea ja pari metriä
leveä. Vallin sisään jää n. 225 m. pitkä, 44—60 m. leveä alue,
joka löydöistä päättäen on ollut asuttuna pakanuuden ajan lo¬
pulla. Siitä on löydetty toistakymmentä nelikulmaista vanhaa
huoneen perustaa. Sieltä on myös saatu talteen hopea-aarre
900-luvulta j. Kr. Tiurinlinna on luultavasti Suomen vanhin
kaupunki, jonka merkitys on perustunut siihen että sen kautta
on kulkenut itä- ja länsimaiden kauppa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
