Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 5. Ryssänuunit ja saaristojen muinaisjäännökset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
36
kärjestä. Uuni on harjun rinteen ylälaella, ja se on rakennettu
niin että luontainen kallio muodostaa uunin takaseinän. Muuten
on uuni mukulakivistä kokonaisuudessaan tehty, 2,15 m. pitkä
ja 1,1 m. korkea. Uuni-ontelo on ehyt, 1,7 m. syvä, 0,8 m. leveä
ja 0,7 m. korkea. Sen permanto on tehty huolettomasti lado¬
tuista kivistä. Hiiliä ei näkynyt, kivet eivät olleet palaneita.
Yleisen käsityksen näistä Rymättylän uuneista saa myötä-
seuraavasta kuvasta, 19. Niin selvää uunia kuin Eckerön ku¬
vassa näkyy, en itse ole nähnyt, mutta esimerkiksi Pyhämaalla
on kuvasta päättäen sellainen: seinät isoista kivistä, kiukaan
laki mukulakivistä.
Nämä uunit eivät ole aivan eilispäivän työtä, se on aivan
varmaa. Eräässä Rymättylän Krampinsaaren ryssänuunissa on
kasvanut puu, jonka jo aivan laho ’kanto n. ^72 m. korkeudessa
on 0,9 m. halkaisijaltaan. Että kyseessä on ainakin parisataa
vuotta, voi niin ollen pitää varmana; kansantaru väittääkin näitä
uunia juuri noin vanhoiksi, isonvihan aikuisiksi, jolloin Krampin
salmessa »makasi ryssäläinen laivasto» ja rannalla siis mahtoi olla
leiripaikka. — Myös Pyhämaan Luparaumassa, jonka lähellä
»ryssänuuneja» on, on perimätiedon mukaan »ison ryssän aikana
venäläinen vähtilaivasto maannut.»
Olisivatko ryssänuunit siis juuri sitä mitä nimi sanoo, siis
venäläisten leivin- ja kylpyuunia? Sitä on vaikeata uskoa. Ne
ovat, jos kohta meren rantamalla, kuitenkin aina muutaman
kymmenen metrin päässä rannasta ja perin epämukavilla ja ki¬
vikkoisilla rinteillä. Ei myös näy merkkiäkään siitä että niitä
koskaan olisi minkäänlainen puusalvos ympäröinyt. Ja jos ne
olisivat sotilasleirien jätteitä, mitenkä olisi selitettävä niiden
täydellinen puuttuminen sisämaasta?
Maist. K. Soikkeli mainitussa kirjoituksessaan Ivarjala-leh-
dessä esittää otaksuman että nämä uunit olisivat vanhoja viro¬
laisten kalastajani rakentamia ja käyttämiä, kalojen kuivaus-
uuneja. Virolaisilla on näet ollut tapana kuivata kalat suuria
saaliita saadessaan itse pyyntipaikalla. Tämä tapa ei tiettävästi
ole ollut suomalaisilla eikä ruotsalaisilla käytännössä, mutta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
