Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 5. Ryssänuunit ja saaristojen muinaisjäännökset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
38
Uuninlämmittäjä pani kaloja muihinkin uuneihin.
Seuraavana aamuna oli kansaa uunien luona, kun ei ollut ka-
lastuspäivä; isäntä oli myöhemmän saaliin kanssa, jota oli vain
tullut 6 mittaa, mennyt kaupunkiin kaupalle. Jakuschkin jut-
telee kalastajain kanssa lähemmin kalojen kuivattamisesta.
»Milloinka kalojen kuivattaminen käy parhaiten?»
»Syksyllä, siniäinen on silloin rasvanen, panet uuniin — valuu,
ja niin kuivaa: kahdesta mitasta tulee yksi; siis tappiota on siitä
silloin. Mutta kun keväällä siniäistä kuivatat — niin tulee vie¬
läpä lisäys.
Niin P. Jakuschkinin kertomus.»
Oleskellessani kesällä 1918 j onkun >aikaa Pitkäpaadessa näin
siellä virolaisten perustaman ja johtaman kalojen kuivausuunin,
sen tapaisen kuin ylläkuvattu pihkovalainen. Oppaanani ollut
virolainen antoi samassa tietoja jotka tekevät aivan epäilemät-
tömäksi, että meikäläiset »ryssänuunit» todella ovat kalojen kui-
vatusuuneja nekin. Vielä meidän päivinämme käyttävät sel¬
laisia Liivinmaan lättiläiset. Siellä on rannikolla lähes joka ta¬
lossa tällainen uuni, joka on rakennettu rinteelle veden lähelle.
Uuni on tehty kivistä, n. 1 m. syvä ja saman korkuinen, mutta
vähän kapeampi. Uunin ympärillä ei koskaan ole rakennusta.-
Permantona on pelkkä maa tai kiviä. Kun uuneja käytetään,
pannaan permannolle männyn käpyjät. j. m. s. jotka sytytetään.
Ne kytevät käuvan ja niistä nousee savua. Niitten päälle pannaan
kuivatettavat kalat, joiden yli asetetaan kerros lautoja. Kalat
savustavat ja kuivavat aivan lyhyessä ajassa, jolloin ne otetaan
pois ja uudet kalat pannaan kuivamaan.
Kysymys ryssänuunien luonteesta on siis ratkaistu. Tutki¬
muksen tehtäväksi jää ottaa selville niitten käyttöaika ja raken¬
tajat. Kuten mainittiin, eivät nykyisin suomalaiset eivätkä
ruotsalaiset tällaisia kuivatusuuneja käytä, eivätkä edes perimä¬
tietona tunne niiden tarkotustakaan. Niiden ikä lienee sen vuoksi
vähintään parisataa vuotta, kenties enempikin. Ehkä on niiden
joukossa esihistoriallisiakin?
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
