Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 2. Pyhät puut. Uhrilähteet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
75
Niin ainakin Suonien ruotsalais-alueella, jossa G. Nikanderin
tietämän mukaan ’) Lemböten lähde Lemlannissa on tällai¬
nen juhannuslähde. Omituinen on Nikanderin tiedonanto,
että juhannusuhrilähteitä ei muita tunneta Suomen ruotsalais-
seuduilta, ei Pohjanmaalta, Varsinais-Suomesta eikä Uudelta¬
maalta, vaikka ne ovat m. m. Ruotsissa ylen yleisiä. Itse
asiassa on uhrilähteitä ruotsalaisalueelta tiedossa ainakin Per¬
najassa Jumallähde (Reinholmin kok. 68: 255), Espoossa (Gott¬
lund I: 237) ja Raippaluodolla (Hemb. 1914: 160). Suomen
suomalaispitäjissä niitä myös on runsaasti. Esim. Maarian pitä¬
jästä tunnen niitä Karhulähteen eli Trakunalähteen, Paima-
lan Äkölän lähteen2) ja Kapeetten haudan, johon Ganan-
derin Mythölogian tiedonanto liittyy 3). —• Uhrilähteitä ovat
olleet myös Turun Kupittaan lähde, Turun Muhkurin lähde 4),
erinäiset lähteet Rymättylässä (P. Henrikin lähde), Halikossa,
Sauvossa, Mynämäen Tursunperässä, Nousiaisissa, Simossa, Jämi-
järvellä, Kankaanpäässä5), Rengossa, Vanajassa, Janakka¬
lassa, Sääksmäessä Sampaan lähde, Koskella y. m. Kosken (H. 1.)
»Suuri Ämmänlähde» ja Janakkalan P. Laurin lähde ovat mo¬
lemmat olleet P. Laurille pyhitettyjä ja kuuluisia yli puolen Hä¬
meen 6). Vielä 1700-luvun puolivälissä kokoonnuttiin Janak¬
kalan Laurin lähteelle ensi sunnuntaina Laurin päivän jälkeen
elokuussa monesta pitäjästä, kunnes tapa ankarasti kiellettiin
(S. "M. 1895: 69—70). Lähteen yläpuolelta on löydetty paka¬
nuuden aikuinen solki (H. M. 6610: 1) joka näyttää että lähteen
maine ulottuu esihistorialliseen aikaan asti.
*) Folkloristiska och etnografiska studier I, siv. 295.
2) Kotiseutu 1916: 120, Hl.
3) Mythologia Fennica, »Rändämäki».
4) Käytetty juhannuslähteenä, kielletty v. 1813 esivallan toi¬
mesta (Reinholm, m. p. s. 251).
5) Satakunta IV: 182—183.
6) Ganander sanoo että viimemainitun luona pidettiin »foedissima
veterum Bacchanalia». — Janakkalan P. Laurin lähteestä ks. Koti¬
seutu 1913: 240.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
