Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 5. Linnat - 6. Tiet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
93
Kirjallisuutta: Hj. Appelgren, Suomen muinaislin¬
nat. S. My. XII. J. Rinne, Suomen keskiaikaiset mäkilinnat I
(etenkin siv. 45 ss.), J. Ailio, Muinais- ja keskiaikaiset linnat.
Oma Maa IV: 77—90. J. Rinne, Finlands medeltidaborgar:
Finlands kulturhistoria, utg. ay. P. Nordmann och M. G. Schy-
BERGSON.
6. Tiet.
Savossa ja Sisä-Suomessa yleensä »tiet kulkivat ennen van¬
haan pitkin harjuja, korkeimpia selkämiä. Karja sen tien ensin
teki. Kun ne joutuivat valtateiksi, ruvettiin niitä muuttelemaan
alhaisemmille paikoille, korkeimpia mäkiä vältettiin» (Pelkonen,
m. t. s. 243; myös Pälsi, Kultuurikuvia, s. 75).
Teokseensa Suomen maanteistä (Fennia 8: 2) on Väinö Wallin
(Voionmaa) kerännyt tietoja Suomen vanhimmistakin teistä.
Niitä on Huovin tie eli Orrenpolku Lounais-Suomessa, joka kul¬
kee harjuja pitkin Turusta Satakuntaan. Tämä tie on arvaten¬
kin ollut polkuina osaksi-käytännössä jo esihistoriallisena aikana1),
mutta kun sitä ei ole koskaan erikoisesti tarvinnut »rakentaa»
eikä ylläpitää, ei siitä ole jäänyt mitään esihistoriallisia muisto¬
merkkejä, siltoja eikä tien viittoja. Esihistoriallisia kulkuteitä
nähtävästi myös ovat »Nousia venäläisen» kuvaama tie Laatokalta
Pielisen kautta Ouluun, ja Oulusta Oulujokea pitkin Valkealle
merelle. Kummankin reitin esihistoriallisen olemassa olon todis¬
tavat irtaimet muinaislöydöt, mutta eivät kiinteät tietä varten
rakennetut muinaisjäännökset. Sen sijaan ovat kenties jotkut
lukuisista muinaisjäännöksistä Suomen etelärannalla, Utollä,
Jurmossa, Hiittisissä, Hangossa ja Porkkalassa2) mahdollisesti
x) Ennen tavarat siirrettiin paikasta toiseen vetämällä parhailla
(S. M. 1905: 40—41), joten polut riittivät eikä maanteitä tarvittu.
2) Vrt. niistä Rinteen kirjoituksia F. M. 1909: 8. Räfsön saa¬
rella m. m. kivisiltä veneellä tulijoita varten (m. t. s. 11).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
