Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 6. Tiet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
94
muistoja runsaasti käytetystä rannikkoa pitkin kulkevasta kaup¬
patiestä, vrt. kuv. 58, jota on tiettävästi ainakin jo 1200-luvulla
purjehdittu lännestä Venäjälle. (Näistä teistä vert. H. A. IX:
245; S. M. 1917: 1 ss. Matk. yhd. vuosik. 1901.)1).
Nousiaisissa on »Repolan peltosarkojen välissä, Linnavuoren
alla ja sen pohjoispuolella» vielä ainakin 1886 näytetty vanhaa
tietä, »toista metriä leveää maapalstaa, joka ulottui kymmeniä,
ehkäpä satojakin metriä pohjoista kohti» (S. My. A. XI.I: 51).
Tien nimi on Sant Henrikin tie 2). Sen varrella olevien kiinteit-
ten muinaisjäännösten nojalla se ollee esihistoriallinen tie. —
Laitilan Kirkkeenlinnan — esihistoriallinen linna — lähellä on
havaittu »selviä jälkiä kiviteistä», saman pitäjän Untamalan kylän
läheisissä soissa on tavattu hirsisiltoja vanhasta tiestä ja Lai¬
tilan Kodisjoen linnan lähellä, linnasta n. 180 m. NW on Ison-
Saarnummen ja Soluksen järven välisesä ojassa Saukon-Tokkeen
kohdalla jäännöksiä kivisistä silta-arkuista, mitkä 1890-luvulla
Th. Schvindtin tiedonannon mukaan (Hist. mus. arkisto) osittain
x) Vanhojen vesiteitten ja satamapaikkojen merkkeinä kerrotaan
rantakallioissa usein olevan rautarenkaita laivojen kiinnittämistä var¬
ten. Niiden mahd. esihistorialliseen alkuperään viittaavat monen
paikan nyk. etäisyys rannasta — esim. Bötomin Pyhävuori Karijoen
ja Lappfjärdin rajalla — y. m. Ainoat tuntemani rautarenkaat. kai¬
hossa ovat maist. V. J. Kallion ilmoittamat ja kuvaamat Uskelan
Kärkässä ja Vuossalossa, kuv. 53, vrt. V. J. Kallio, Salon seutu,
s. 39. — Samallaisista Ruotsissa vert. T. J. Aunen kirjoitusta, Fata-
buren 1908: 247. Jo Olaus Magnus historiassaan, osa II, kap. 13*
mainitsee kaihoissa olevista rautarenkaista, »större än en krigares sköld,
fästa i hällen medelst smäit bly». — Perniön rautarenkaista ks. Ceder-
hvarf, Top. ark., kertomus I, s. 25, s. 30. — Rauman maas., Uotilan
vuori, Tiedes. Bidrag 33, s. 5. — Eurajoen Kaukomäen Siirin kalliossa
kerrotaan niitä olevan j. n. e.
2) Sant Henrikin tien jälkiä näytetään sekä Mynämäellä että
Yläneellä paraasta päästä kivi- ja puuporrastuksina soissa. »Kun
tulipalo oli muutamia vuosikymmeniä sitten tuhonnut metsiä Yläneen
rajalla, oli tien jälkiä nähty useissa paikoin mäkilöilläkin.» Suossa
Yläneen Lietaan ja Mynämäen välillä on telasilta, «Sant Henrikin silta»
(S. M. 1895: 51 ja 1902: 39).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
