Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V. Sekalaista - 2. »Jatulintarhat»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
102
tossa ollut tiettävästi 6. Ahvenanmaalta tuntee Cedeuhvarf
kirjoituksessaan Hembygdenissä 1910 niitä 9 kpl.
Jatulintarha tehdään yleensä niin että ensin tehdään risti,
sen haarojen väliin pienempi kulmaus kuhunkin ja niitten kul¬
man sisään piste. Sitte yhdistetään kaksi peräkkäistä viivaa
ja pistettä sisimmäisistä ylimmistä alkaen ja kuvio on valmis.
Toisiakin tapoja on, mutta mainitulla tavalla huvittelevat lapset
m. m. Pohjanmaalla itseään nykyisinkin jatulintarhoja hiekkaan
piirtäen.
Epäilemättä jatulintarhoistamme ainakin melkein kaikki ovat
myöhäisaikuisia, merimiesten tai kalastajain aikansa ratoksi
tekemiä. Erään pitkäpaatelaisen tarhan sanotaan merikadet¬
tien tehneen Kustaa III aikana, ja Cederhvaef on kuvannut
jatulintarhan Ahvenanmaalla, jonka alla, kivien osaksi peittä-
mänä, on kallioon hakattu vuosiluku 1723. Jatulintarha on siis,
mainittua vuotta myöhempi.
Itse jatulintarhat semmoisinaan, kuvioina, ovat nähtävästi
hyvin vanhoja, peruisin historiantakaisilta ajoilta, mutta niitä
on tehty keskiajallakin. Niitä on yleisesti Ruotsissa, Saksassa
y. m. ja pari-kolme sellaista tunnetaan Kuolasta ja Vienan Karja¬
lasta. Ranskasta on niitä parin keskiaikaisen kirkon mosaikki-
lattiassa, Ruotsissa m. m. eräässä kirkonkellossa, Suomessa
Maarian kirkon keskiaikuisissa seinämaalauksissa. Aspelin luuli
näkevänsä niissä- pronssikauden lasisilmäsolkien ornamentteja,
mikä kyllä ei liene mahdollista, mutta itse kuvion palautuminen
pronssikaudelle asti ei ole mahdotonta, sillä vanhin tunnettu
kuva jatulintarhasta on eräässä etruskilaisessa maljakossa n. v.
700 e. Kr., kuv. 61. Jokatapauksessa ovat jatulintarhoj en muo¬
dot Suomessa lainatut ulkoapäin.
Jatulintarhoj en tarkotus on nähtävästi urheiluluontoinen.
Keskellä latomusta oli tarinan tieten muka tyttö, jota ratsu¬
miehet tavoittelivat, ratsastaen hevosellaan sokkelolatomuksen
käytäviä, ilman että he saivat kulkea kivirivin yli. Siis erään¬
laista ritari-urheilua.
On kieltämättä ihmeellistä, kuten on huomautettu, että ku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
