Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V. Sekalaista - 2. »Jatulintarhat» - 3. »Lapinpadot»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
103
vatusta etruskilaisesta labyrintista on ratsumies nähtävästi juuri
ajanut ulos. Tämän henkilön viereen on etruskilaisin kirjaimin
kirjoitettu Troja, ja sillä nimellä rahvas meilläkin paikoitellen
kutsuu näitä latomuksia. »Tiedämme lisäksi että roomalaisilla
oli ratsuleikki, n. s. ludus Troiae (Troja-leikki) ja Vergilius Aenei-
dissään (v. 568) vertaa Trojaleikkejä Kretan labyrintin tuhat¬
kertaisiin sokkelokäytäviin. Kreetassa 4 vuosisadalla e. Kr. lei¬
matuissa rahoissa on tämä mainehikas labyrintti kuvattu juuri
samalla kuviolla, jollaisia ovat vaatimattomat jatulintarhamme.
On niin ollen sangen todennäköistä, että pohjoismaiset laby¬
rintit alkuaan ovat olleet urheilupaikkoja, joissa on harjoiteltu
taideratsastusta äkkikäänteissä juhlatilaisuuksien huvina. Eh¬
käpä on noissa kiemurtelevissa käytävissä myös tanssittu pitkiä
tansseja. Eräät klassillisten kirjailijain tiedot viittaavat siihen».
(Almgren, . m. t.).
Eräs Torniossa muistiinmerkitty taru esittää jatulintarhan
käräjäpaikkana, jossa on jonkinlaisia »jumalantuomioita» pidetty.
Latomus oli kuv. 59 muotoa. Syytetty sai silmät sidottuna
kulkea käytäviä pitkin. Kumpaan kiveen käytävän suulla hän
osui, se ratkaisi kysymyksen hänen syyllisyydestään.
Kirjallisuutta: B. Cederhvarf, Nägrct »jungfrudanser»
pä Aland. Hembygden 1910: 9—18. Siinä lähdeviittauksia.
Lisäksi kirjallisuusluettelo, n:ot 8d, 10, 20, 26, 36, 86, 122,
125, 173, T80, 193, 204, 215, 218.
3. „Lapinpadot.“
Tällä nimellä kutsutaan erinäisiä kiinteitä muinaisjäännöksiä
Pohjois-Pohjanmaan joissa. Ne ovat muutaman kyynärän levyisiä
siltoja, jotka kulkevat suoraan salmen tai joen poikki ja joissa on
yksi tai kaksi aukkoa. Ne ovat otaksuttavasti muinaisaikuisia
kalanpyydyksiä sulkukalastusta varten. Aukkokohtiin on ase¬
tettu rysiä tai katiskoja, joista kalat häävillä on pyydystetty.
»Lapinpatoja» tunnetaan Pohjanmaalta nyt n. 35. Enimmät
ovat Kiiminginjoen ja Oulujoen vesistöissä, jossa niitä on jokien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
