Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1800-luvun keskivaiheilla. Taikka käyttääksemme
niitä kolmea nimeä, joiden ympäri ajan henkinen
elämä keskittyy: Elias Lönnrot keskellä, J. V.
Snellman hänen toisella, J. L. Runeberg hänen
toisella sivustallaan.
A. Oksanen — tai prof. August Ahlqvist (1826—
1889), kuten hänenkansalaisnimensä oli — ottaa
vaikutuksia heistä jokaisesta. Hiin on sen sivistyneen
nuorison luonteenomainen edustaja, joka astuu esille
1840-luvulla. Hänessä asuu hehkuva valtiollisen
suomalaisuuden harrastus, hän ihailee sydämensä pohjasta
ruotsinkielistä isänmaallista runouttamme ja hän
tuntee povensa paisuvan ajatuksesta rikastuttaa omalla
alkuperäisellä runohengellään myös suomalaista
kan-salliskirjallisuutta. Hänen pääasiallinen toimintansa
tuli kuitenkin olemaan kielimiehen ja kansanrunouden
tutkijan. Ainoastaan yhden runokokoelman,
Säkeiltä (Imen parvi 1860, 2:nen 1868) hän ehti painosta
toimittaa, mutta kokoelman, jonka merkitys on
perustavaa laatua varsinaiselle suomalaiselle
taide-runoudelle.
Tässä astuu meidän eteemme ensi kerran
suomalaisessa kirjallisuudessa itsekohtainen, nykyaikainen
runoilija-yksilöllisyys. Hänen tunteensa on
harras ja vakaa, hänen järkensä käsittää ja
käsittelee ajan ongelmia, hänellä on oma tapansa
ajatella ja puhua, hän on itsetietoinen omasta korkeasta
asemastaan yhtenä suomenkielisen sivistys-elämän
henkisistä johtajista. Runoilijana hiin on miehekäs,
ytimekäs, miltei karu, kuitenkin kykenevä myös
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
