Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
monta vienoa ja sydämellistä säveltä kaiuttamaan.
Hänen isänmaalliset runoelmansa Suomen valta,
Savolaisen laulu, Sotamarssi ovat kautta
kansan levinneet, samoin lumen kaunis ballaadinsa
Koskenlaskijan morsiamet. Vielä
mainitta-koot tässä hänen parhaista palasistaan Kerran
viinikellarissa ja Punkaharjun tytön laulu.
Juhlarunoissaan hän lausui monta painavaa sanaa
maamme kansallisuus- ja sivistys-oloista, joihin
nähden hän kyllä oli „yksi mieli yksi kieliu-kannalla,
vaikka ei tahtonut ruotsiakaan, idästä uhkaavan
vaaran takia, aivan päätä pahkaa ajaa pakosalle.
Oksanen oli Suomettaren (1847) perustajia. Itse
hän julkaisi arvostelevaa kirjallista ja kielitieteellistä
aikakauskirjaa Kieletärtä, jota seitsemän numeroa
vv. 1871—1875 ilmestyi. Hänen tieteellisemmistä
teoksistaan ovat Suomenkielen rakennus,
Suomalainen murteiskirja ja saksaksi ilmestynyt
Länsisuomalaisten kielten kultuurisanat huomattavimmat.
Vielä julkaisi hän Muistelmia matkoilta Venäjällä
vuosina 1S54—1858, y. m.
5. Kirjallisen Kuukauslehden miehet.
Suometar tai n. s. „vanha Suometar" lakkasi
varojen puutteessa ilmestymästä v. 1866, jolloin se
jo oli pienestä viikkolehdestä jokapäiväiseksi
valtiolliseksi äänenkannattajaksi kehittynyt. Sen perustajia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
