Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - A. Oksanen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sievisteleväksi pappila- ja
herraskartano-kultuu-riksi.
Tästä muukalaisia esikuvia kumartavasta
makusuunnasta oli Runebergin kansallinen runous
tehnyt lopun kuin rautanuija keveästä,
viehättävästä korukalusta. Hänen jälkeensä ei enää
Suomenmaassa voinut tulla kysymykseen runous
jossa, Oksasen sanoja käyttääksemme,
— — ..paimenet ja paimenettaretpa,
laitumella lammaskarjojansa
säännellen vain sävelillä huilun
tahi talutellen punapauloin,
simoa ja suudelmia söivät."
Osoittaessaan, miten
0
..Kotimaakin, vai kk’ on köyhä, kylmä,
taideniekan taulull’ on ihana“,
hän oli pelastanut koko Suomen silloisen
sivistyneen vallas-säädyn ihailemasta vain
„ Italian ildselvää päivää,
Hellaan hehkuvia tuoksu-öitä,
olemattomia onnenmaita."
ja samalla osoittanut sille ne uudet ja
itsenäisem-mät kauneus-arvot, jotka myös suomenkielinen
runoilija A. Oksanen hamasta nuoruudestaan oli
niin nöyrästi ja tinkimättömästi oppinut omikseen
tunnustamaan.
Mutta samalla hän oli oikeastaan myös
tappanut Oksasen sinä suurena, itsenäisenä runoilijana,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
