Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaarlo Bergbom
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Lubomirska hyräilee puolalaista kansanlaulua,
edelliseltä kuolee lapsi nälkään, jälkimmäinen
kaatuu kapinallisten puolalaisten armeijassa, jota
hän upseerin valepuvussa on johdattanut
taisteluun Czemiko-luostarin luona!
On vaikea sanoa, kuinka paljon tässä
novellissa yleensä on itsetietoista, kuinka paljon
itse-tiedotonta kritiikkiä olevia oloja vastaan, sillä
yhtä tyypillisiä ovat tekijän omat kuvaukset esim.
Vapun laulusta — »hän lauloi sinertävien
kesä-iltain rauhaa ja tähtikirkkaitten talvi-öitten
ylevyyttä, hän kertoeli vaahtoisen kosken
yksitoikkoisesta levottomuudesta ja järvenaaltojen
monimuotoisesta vaihtelevaisuudesta» j. n. e. — taikka
häntä kuuntelevasta Vanda Lubomirskasta joka
laululavan alla »mustassa hameessaan
sypressi-puiden varjossa oli haudalla surevan
kuningataren näköinen».
Sangen mieltäkiinnittävä inhimillinen
todistuskappale on novelli J u 1 i a n, jonka tyyliin
ranskalaisen kirjallisuuden viljeleminen on painanut
helposti huomattavan leimamerkkinsä. Se on
romantinen kertomus romantisesta,
runoilesken-televasta nuorukaisesta, paroonin pojasta, joka
lakkaa kirjallisesta tuotannostaan sen vuoksi,
että hän huomaa, miten »sen arvo kokonaan
riippui niistä vieraista kirjailijoista, joita viimeksi
olin lukenut». Hän julkaisee kuitenkin runovihon
nimeltä »Yön hattaroita», muutamat arvostelijat,
joille hän on lainannut rahaa, muutamat »vanhat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
