Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arvi Jännes
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sisällykseltään, täyden rinnan täyteläisen
tunne-purkauksen »rakkaita rantoja» muistellessaan.
Juteinin huomio käytännöllisenä miehenä on
enemmän keskittynyt itse kansaan, Kallion taas
enemmän sitä ympäröivän luonnon ihanuuteen.
Molemmat runot ovat siitä merkillisiä, että
isänmaallinen tunne niissä esiintyy jo ainakin yhtä
voimakkaana kuin M a a m m e-laulussa, vaikka ne
ovatkin niin paljon ennen sitä kirjoitetut. Puhtaasti
suomalaisina isänmaallisina hymneinä ne
olisivat aivan erinomaisesti sopineet
kansallislauluiksemme, joita ruotsinkielinen vallas-säätymmekin
olisi voinut Flora-juhlassa 1848 sydämensä
pohjasta kaiuttaa.
»Kansallisen» herätyksen jälkeen se oli jo liian
myöhäistä, suomenkielinen isänmaallinen
runous kulki ruotsinkielisen runouden vanavettä,
missä se nimittäin ei, kuten Oksasen mahtavassa
runossa Suomen valta, astunut poliittisesti
itsetietoisen suomalaisen kansan tulkiksi
vaatimaan sille isäntävaltaa omassa maassaan
ruotsinkielisen vallas-säädyn uhallakin.
Suomenkielisissä ylioppilaspiireissä kuohuva kansallinen
mieliala tuli tämän runouden runsaaksi lähdesuoneksi,
joka purkautui ilmoille eri osakuntien y. m.
ylioppilas-yhdistysten toimittamissa albumeissa,
muistolehdissä ja juhlajulkaisuissa. Sieltä ovat
m. m. Kaarlo Kramsun isänmaallisen runouden
syntysanat etsittävissä, mikäli hänessä nimittäin
on juhlarunoilijaa. Suomen herääminen on yhtei-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
