- Project Runeberg -  Svenskt-finskt lexikon : ruotsalais-suomalainen sanakirja /
760

(1930) [MARC] Author: Knut Cannelin - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - slits ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

sli

760

sli

jag känner s—ar i måge n vatsaani vihloo,
vääntää; (-s|yta kulumispinta2*).
slits en -ar (tekn.) leikkaus2, rako*,
lovi; (snick.) uurre*, sinkki3*, -a I
uurtaa*, sinkata*. -fil uurre viila2,
-maskin uurrekone. -ning - en -ar uurros2,
sinkkaus2. -såg uurros-, sinkkisaha2.
slit|stark kulumista kestävä; luja. -sår
ruhjehaava2. -tyg pito vaate*, -värg
(fig.) vaatteenkuluttaja4. -yta (å tand)
kulumis-, hivutuspinta2*.
slookn|a sammua; är slocknad on
sammuksissa. -ande -t sammuminen.
slök -en -ar 1) vetelvs2, vetkiö2; 1) (bot.

(rnelica) helmikkä2*.
slök| a 1 lerpattaa*; olla lerpallaan,
ler-passa, lupassa, riipuksissa, riipalla(an);
öronen ^s. på hunden koiran korvat
ler-pattavat, ovat lupassa; fågeln s—r med
vingarna linnun siivet ovat riipallaan;
blommorna s. kukat ovat riipallaan,
iiuokuksissa. -björk riippakoivu. -er
-em -ar se slök 1). -gräs (melica)
helmikkä2*. -hatt lerppahattu*. -ig -t -are
lerppainen: lérpallaan, lupassa,
riipuksissa, riipallaan oteva; nuokkuva,
riippa-. -starr (bot.) lehtisara2. -tistel
nuok-kukarhiainen. -örad -at luppakorva,
-kor vain en.
slom -men -mar (stor nors) isokuore.
slop|a I (söndertaga) särkeä*, purkaa*,
hajoittaa*; (kàssera) jättää* hylyksi;
(förkasta) hylätä* (göra. slut på) tehdä
loppu (jstk); lakkauttaa*; hävittää*,
-ning -en -ar purkaus2, hajoitüs2;
hy-lyksijättö*; hylkäys2; hävitys2, -ved
laivahylkypuut (-puu),
slott -et = linna2.

slotts |arkitekt linna-arkkitehti3*, -backe
linnamäki*,
-befallningsmanlinnanpääl-likkö2*. -besättning linnaväki*, linnue.
-betjäning linnanpalvelijat (-a3),
-byggnad linnarakennus2. -fogde linnavouti3*.
-fönster linnanikkuna4. -församling
linna-seurakunta*. -gra vlinnankaiv anto2*,
linnanhauta2*. -gård linnanpiha2,
-kartano2. -herre linnanherra2, -hövding
lin-nanpäällikkö2*. -intendent
linnan-ylihoitaja4, -intendentti3*, -kansli
lin-nankanslia3. -kapell linnankirkko*,
-knekt linnamies, -sotamies, -kyrka
linnankirkko*, -källare linnankellari4.
-lik -t linnankaltainen, linnamainen.
-lovén linnanpäällikkyys3;
(kommendant) linnanpäällikkö2*. -läkare
linnan-lääkäri4. -mur linnanmuuri3, -park
lin-nanpuisto. -pian linnankenttä*;
linnan-edusta3. -port linnanportti3*. -predikant
o. -präst linnansaarnaaja4, -pappi3*,
-ruin linnanrauniot (-o2), -rätt linna-

oikeus3, -torn linnantorni3. - vakt
linnan-vartija4.

slovak -en -er slovaakki4*, slovaakkilai-

nen. -isk -t slovaakkilainen.
sloven -en -er sloveeni4, -(i)sk -t
slovéè-nilainen. -(i)ska -an -or
sloveenilaisnai-nen; (språket) sloveeninkieli2.
sludd|er -ret tuherrus2; (slarv)
hutiloiminen. -ra I tuhertaa*; (slarva) hutiloida,
hutiloita3; s. p. målet puhua pöpertää*,
sopertaa*, -rig -t -are tuherrus-, tuhru-;
hutiloiva; (vårdslös) huolimaton4*; (-het
- en tuherrus2; huolimattomuus3).
slug -t -are ovela4; (listig) viekas*; han
är ej rätt s. (klok) hän ei ole oikein
viisas, terve-, täysijärkinen, -het -en
oveluus3; viekkaus3, -huvud sutkapää,
älyniekka2*, -t -adv. ovelasti; (listigt)
viekkaasti,
sluk|a 1. -an -or (Ibr.) kuiluke*. -a 2. I
(IV3) nielaista4; (glupskt) hotaista4,
hotkia, ahmia; (svälja) niellä; s. i sig
nielaista, . hotaista, ahmia suuhunsa; s.
orden niellä sanat; s. ngt med ögonen (fig.)
ahmia jtk silmillänsä; företaget s—r
mycket penningar (fig.) hanke nielee,
viepi paljon rahaa,
slummer -n uinahdus2; uinailu. -sång
uinulaulu. -täcke uinupeite*.
slump -en -ar 1) (tillfällighet) sattumus2,
sattuma; det skedde av en s. se
tapahtui sattumoilta, sattumalta; bero på en
s. olla sattuman varassa; på en s. (vinst
och förlust) umpikaupassa; 2) (osorterad
hop) sekatukku*; (lämning) jäte*,
tähde*; (slunk) pohjatilkka2*; köpa i s.
ostaa sekatukussa, summassa, -a I 1)
(handin i slump) tehdä umpi-,
summa-kauppoja; ostaa, myödä summassa,
sekatukussa; s. av ngn ngt ostaa jklta
jtk umpi-, summakaupalla, summassa;
2) s. sig sattua*, osua; det s—de sig så
sattui, osui niin. -handel umpi-, summa-,
arvio-, (fig.) onnenkauppa2*, -köp
summa-, umpiosto, -kauppa2*, -lycka
oiva onni; (skämtv.) onnen touko*, -vis
adv. (i slump) summassa; (ungefär)
arviolta, umpimähkään; (av en händelse)
sattumalta, sattumoiltansa, sattumoisin,
slumra I uinailla, uinahtaa*; olla
uinuk-sissa; (blunda) torkkua*; s. in mennä
uinuksiin, unenvienoon; uinahtaa,
nukahtaa*; 5—nde krafter uinailevat
voimat; s—nde samvete torkkuva omatunto,
slung|a 1. -an -or linko*, -a 2. I (med
slunga) lingota*, linkoa*; (kasta med
fart) singa(hd)uttaa*, lennättää*,
sin-gottaa*; (slänga) paiskata; spånorna
s—des långa vägar lastut lensivät,
lentelivät, sinkoilivat pitkät matkat; s. en

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 23:59:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1930/0768.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free