Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - smal ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sm a
769
sm e
astian makua; det s—r efter mer tekee
mieli, haluttaa enempää; maten s—r
mig icke ruoka ei maistu minulle;
minua ei -maita ruoka; det s—r honom se
hänelle maistuu; se on hänen
mieleistänsä; det s—r att vara ledig kylläpä
tuntuu hyvältä olla joutilaana; låta sig
väl s. nauttia* hyvällä halulla; det s—r
av skrymteri siinä on teeskentelyn
makua; se vivahtaa teeskentelylle,
tuntuu ulkokullatulta, -bit maistin-,
makupala2. -domare maunsäätäjä3; (kritiker)
arvostelija3, -fråga makukysymys2,
-asia3, -full aistikas*; (-het -en
aistikkuus3; -t adv. aistikkaasti). - förnimmelse
makuaistimus2, -intryck maku
vaikute*, -vaikutelma, -kropp m aisti n kerä.
-känsla maisti3, maku*, -lig -t -are
maukas*; hyvänmakuinen, makuisa; s.
mållid maistukoon ruoka(nne)! (-het -en
maukkuus3, h y v ä n m a ku i s uus3). -lara
makuoppi3*. -lärare maunsäätäjä3. -lök
makukerä, -jyvä. -lös mauton4*;
epä-aistikas*; ( het -en mauttomuus3;
epä-aistikkuus3). -nerv maistin-,
makuhermo. -organ maistin3. -papill (an.)
maku-nvstermä. -ren puhdasmakuinen.
-rikt-ning maku-, aistisuunta*. -sak
makuasia3. -sinne makuaisti3, -vårta
maistin-nvstyrä3.
smal -t -are kapea3, kaita2*, kai t ai nen;
(ej tjock) hoikka*, soukka*; (fin) hieno;
s. väg kapea, kaita tie; 5—a ben hoikat,
hienot sääret; hon är s. om livet hän on
hoikka varreltansa; det är en s. sak (fig.)
se on pieni2, mitätön4*, (lätt) helppo*
asia; det är s—t för honom (fig.) hänellä
on niukka2* toimeentulo; göra s.
kaventaa*, hoikentaa*; tehdä kaidaksi o. s. v.;
bliva s. kaveta2*, hoiketa2*. -ben sääri1’,
säärivarsi2*, -bent a. p. hoikkasäärinen;
(oförmögen) kykenemätön4*; därtill är
han för s. (fig.) siihen hän ei kykene,
pysty, -bladig kapea-, soukkalehtinen.
smale: en s. kasa2, (mängd) joukko*,
small fet (boktr.) puolilihava, -het -en
kapeus3, kaitaisuus3, hoikkuus3,
soukin uus3: jfr smal. -na I v. n. kaveta2*,
hoiketa2*; soukistua; käydä kapeaksi
o. s. v.; jfr. smal. -näbbad
-atkapeanok-kainen. -randig kapea-, kaitaraitainen.
-spårig -t kapearaiteinen,
smalt -en (tekn.) sinilasi3.
smalände -en -ar latvapää.
smaragd -en -er smaragdi3, vihreäkivi.
-grön smaragdinvihreä3,
smart -are rivakka3*; (bestyrsam)
puuhakas*, toimelias.
s mask f a I maiskuttaa*, naskuttaa*. -ning
-en -ar maiskutus2, naskutus2.
smått jer -reträminä2; pärinä2;
(sprakande) ratina3; (knastrande) rätinä2;
(prass-sande) rapina3; (smällande) paukkina3.
pauke*, -ra I rämistä4, räikkyä*;
päristä4; ratista4; rätistä4: rapista4;
paukkua*, paukku illa, paukahdella*;
trumpeterna s. torvet rämisivät, räikkyvät;
haglet s—r på fönstret rakeet ratisevat,
rapisevat ikkunaan; saltet s—/• i elden
suola rätisee tulessa; skotten s—de
laukaukset paukkuivat, paukahtelivat;
motorn s—r moottori sätkyt tää.
smed -en -er seppä*, -hammare
sepän-vasara4.
smedj|a -an -or (sepän)paja2. -ejaska
pajan tuhka*, (slagg) -kuona, -e hammare
sepänvasara4. -e! härd paj ana hjo. -ej
kista paja-arkku*, -ejkol pajahiilet (-li2),
sysi2*, -e|pust pajanpalkeet (-palje*),
-e| redskap pl. paja-, sep än k al ut (-u).
-e|slagg pajankuona. -e|städ
pajanala-sin3. -e|tång paja-,sepänpihdit (-pihti3*),
smed| gesäll sepänkisälli4. -kil m eräsin3.
nieras2, -mejsel sepäntaltta2*. -mästare
seppämestari4, seppä*, -slägga
sepän-moukari4, -paija2, -s|verkstad sepä 11
paja2. -sj verktyg pl. sepin-, sep än kal ut
(-u). -s|yrke sepänammatti4*. -s|ässja
sepän-, pajanahjo.
smek -et hyväily2; hively2. -a 112 hy
väillä; (fig.) hivellä; herren s—er sin hund
isäntä hyväilee koiraansa; hunden s—er
sin herre koira liehakoitsee isännälleen;
vinden s—er blommorna tuuli hivelee,
(vaggar) tuudittaa kukkia; sången
s—er-öronen laulu hivelee korvia; laulu soipi
vienosti korviin; 5—s hyväillä toisiansa;
s—nde hivelevä, (om toner) (ljuv)
vie-nosointuinen, vieno, -full hyväileväinen.
-månad kuherruskuukausi2*, sim a vi i ko t
(-kko*), -namn hyväily-, lempinimi,
-ning - en -ar hyväily2, - ord hyväilysana2.
-sam -t -mare hyväilyhaluinen; (-het-en
hyväily halu, hyväile väisvys3).
smergel m. fi. se smärgel o. s. v.
smet 1) - en (smetig massa) tahdas*, iskos2;
(blandning) seos2; 2) -et (smetande)
tahdastus2; (kludd) töherrys2, -a I
tah-dastaa; (påstryka) sivellä; (smörja)
voidella*; s. ned (orena) tahria, töhriä; s.
klister på ngt sivellä jk liisterillä; s. ned
sig med smör tahria itsensä voihin; s.
fast tahdastaa kiinni, (täppa) umpeen,
-ig -t -are tahtainen; (kluddig)
tahrainen, (klibbig) tahmainen; ( het -en
tah-taisuus3; tahraisuus3; tahmaisuus3),
-ning -en tahdastus2; sively2: voitelu2.
Cannelin, Ruots.-suomal. sanakirja — 49
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
