- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
145

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - F - fjolla ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

fjolla — fjärran

fjä

viime kesänä; från i ~ viime-,
menneen|-vuotinen.

fjoll|a -an -or (tyttö)hupakko, (leik.)
pyry-harakka.

fjollig -t -are hupakkomainen, typerä,
-het -en hupakkomaisuus, typeryys;
hupakkomainen olemus,
fjolår -et viime, mennyt vuosi; ~ets skörd

viime vuoden sato.
fjor (u:) ks. fjol.

fjord (o:) -en -ar (mer., mnt.) vuono,
fjorton (luk.) neljätoista; vrt. femton, yhd.
fjortonde (järj.luk.) neljästoista; var ~ dag

joka toinen viikko; vrt. femte.
fjoskig -t -are typerä, hassu, lapsellinen.

-het -en typeryys, hassuus, mielettömyys,
f jun -et - (Iin.) untuva; iho-, utu|karva;
haiven.

fjunig -t -are untuvainen, haituvainen;

untuvanpehmoinen.
fjäd|er -em -rar 1. (tkn., kel. ym.) jousi;
draga av i klockan katkaista kelloa
vetäessä sen jousi. 2. (Iin.) höyhen, sulka;
få -rar saada höyhenet; fälla -rama
olla sulkasadossa; lysa med lånta -rar
koreilla lainahöyhenillä. -aktig höyhenen,
(tkn.) jousen kaltainen, -beklä|dd -tt -dda
höyhen(peitte)inen. -beklädnad (lin.)
höy-he|nys, -nistö, -npeite. -boa
höyhenkaulu-ri. -boll sulkapallo, -bolster höyhenpatja.
-bricka (tkn.) joustolaatta. -buske
sulka-töyhtö. -dräkt ks. -beklädnad, -fä
siipikarja. -fäavel siipikarjanhoito. -fällning
(lin.) sulkasato, -fäodlare
siipikarjanhoitaja. -lätt -a untuvan-, höyhenen|kevyt.
-moln (mtr.) höyhenpilvi. -nervig -t (ksv.)
sulkasuoninen. -penna sulka; höyhenen
kynä. -prydd: ~hatt töyhtö-, sulka|hattu.
-vikt (pn., nrk., pnn.) höyhensarja.
-viktare (nrk.) höyhensarjallainen, -n
nyrkkeilijä, »höyhen», -vippa, -viska
höy-henhuisku. -våg (tkn.) jousi vaaka,
fjädra I I. tr sulit taa; tjära o. ~ tervata ja
pyörittää höyhenissä. II. itr, rfl. ~ sig

I. joustaa. 2. olla olevinaan, teeskennellä,
ylpeillä, pöyhistellä, mahtailla.

fjädrande (a. tpm.) joustava,
fjädring -en (tkn.) jousitus.

1. fjäll -et - (run. -ar) tunturi(t);
vuoristo; fara till ~en (~s) lähteä, mennä
tuntureille, vuoristoon.

2. fjäll -et - (kai.) suomu (s), (ksv.) suomu;
det föll såsom ~ (~en föll) från hans
ögon (Raam.) hänen silmistään putosivat
ikään kuin suomukset.

fjälla I I. tr: ~ fisk suomustaa kaloja;
(kuv.) få sina fiskar ~de saada siipeensä.

II. itr: ~ (av sig) kesiä, hilseillä; huden

iho hilseilee; jag ^r ihoni kesii,
fjällandskap tunturimaisema.

fjällapp (käns.) tunturilappalainen.
fjäll||art (ksv., el.) tunturi-, alpiininen laji.
-bestigare tunturi-, vuoristokiipeilijä,
-bestigning vuoristokiipeily, -bete
tunturi-, alppi-, vuoristo|laidun, -bit|en -et
-na (leik.) tunturien lumoissa, tunturi-,
vuoristo|hullu. -bygd tunturiseutu, -flora
tunturikasvisto.
fjällig -t -are suomuinen; hilseinen.
fjällning -en kesiminen, hilseily,
fjäll||pipare (el. Charadrius morinellus)
keräkurmitsa, -ripa (el. Lagopus mut us)
kiiruna. -räv (el. Alopex lagopus) naali,
fjällskivling (ksv. Lepiota) ukonsieni.
fjäll||topp tunturin huippu, laki. -tur
tunturi |retki, -matka, vuoristoretkeily.
fjälluft tunturi-, vuoristo|ilma.
fjäll||uggla (el. Nyctea scandiaca)
tunturipöllö. -utrustning tunturimatka
varusteet. -vandring tunturiretk(e)i(ly).
-vidd(er) tunturiaukea(t). -växt
tun-turikasvi; alpiininen kasvi; ~er (rhm.)
tunturi-, alpiininen kasvisto,
fjällemmel (el. Lemmus lemmus) tuntu
-risopuli.

fjälst|er -ret - (rav.) (makkara)suoli,
fjär (ä:) -t -are töykeä, ynseä, tyly.
fjärd (ä:) -en -ar (järven, meren) selkä;
ulappa.

fjärde (järj.luk.) neljäs; vara ~ man
(kort.) olla neljäntenä miehenä; vrt.
jemte ym. -del neljäsosa, neljännes; ~s år
neljännesvuosi, -delsnot (mus.)
neljäsosanuotti. -delspaus (mus.) neljäsosatauko.
fjärding -en -ar 1. (mt., äst.) nelikko.

2. (teur.) neljännes,
fjärdings||man (hist.) neljännesmies;
(kruu-nunmiesten apul. maaseudulla, läh.)
maalaispoliisi, -väg neljännes; x/4 (vanhaa
Ruotsin) peninkulmaa; Ruotsin virsta,
fjäril -(e)n -ar perhonen,
fjärilshåv perhoshaavi.
fjärilsim (u.) perhosuinti, perhostyyli;
simma perhostella,
fjärils||larv perhostoukka, -lätt -a
höyhe-nenkeveä. -natur perhonluonne; hon är
en ~ hän (tyttö) on luonteeltaan
häilyvä, huikentelevainen.
fjärma I I. tr loitontaa, eden tää. II. rfl.

~ sig loitota, etääntyä,
fjärmare (a., adv.) kauempana, etempänä
(oleva).

fjärran I. (a. tpm., adv.) kaukainen,
etäinen; kaukana, etäällä; från när o. ~
läheltä ja kaukaa; östern Kauko-Itä;
komma från ~ land tulla kaukaisista
maista; i ~ land kaukaisissa maissa,
kaukomailla; det ligger mig ~ ei tule
mieleenikään; hålla sig ~ från ngt pysytellä
erossa jstk. II. (s.): i ~ kaukana; i ett

145

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 00:00:12 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1960/0159.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free