- Project Runeberg -  Ruotsalais-suomalainen sanakirja : Svensk-finsk ordbok /
220

(1960) [MARC] Author: Lauri Hirvensalo, Nils Hedlund - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - G - gosskläder ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

gos gosskläde

goss||kläder poikien vaatteet, -kostym
po-janpuku. -år pl poikavuodet,
got (-u:) -en -er (hist. käns.) gootti, gootit,
gotik -en (taid.) gotiikka, goottil. tyyli,
gott (-o-) I. (s. tpm.) 1. ks. god II. 3. 2.
makeiset. II. (adv.) hyvin, hyvästi;
hyvä (on)! kort o. (Suom. r.) kort om
lyhyesti, sanalla sanoen; lukta (smaka)
~ haista (maistua) hyvältä, hyvälle;
^ o. väl 5 kilo hyvästikin (runsaasti) 5
kiloa; ^ o. väl ett år hyvinkin vuosi,
vuoden; det kan du ~ göra sen (niin) voit
kyllä tehdä; de kan ~ komma tulkoot
vain! antaa heidän tulla! så ~ som
melkein (pä); hon är så ~ som döv hän ön
melkein (aivan) kuuro; han såg så ~ som
ingenting av spelet hän ei nähnyt pelistä
juuri mitään; göra så <—’ man kan tehdä
niin hyvin kuin osaa, voi; tehdä
voitavansa, parha(imp)ansa; nu är det så ^
att ni går nyt teidän lienee paras (ta)
lähteä; det är så ^ att gå själv paras on
itse mennä (käydä),
gotta (-o-) I rjl. ~ sig pitää hauskaa,
hyviä päiviä; nautiskella, kastella
kaulaansa.

gott||affär, -butik makeis|kauppa,
-myymälä.

gotter pl makeiset, namu(se)t.
gott||finnande -t: efter ~ mielen(sä)
mukaan; mielin määrin, -göra V tr 1. korvata,
hyvittää; ~ en skada korvata vahinko;
^ sina fordringsägare tyydyttää
velkojansa. 2. (kirjnp.) hyvittää. 3. sovittaa,
-görelse -n -r hyvitys, korvaus; sovitus,
gottköps||affär halpahintainen myymälä;
(leik., halv.) helppoheikin-kauppa. -fras
kulunut sanontatapa, -kvickhet
halpahintainen sukkeluus, -pris halpa, huokea
hinta; till ~ halvalla, halpaan hintaan,
-vara halpahintainen tavara,
gottskriva IV1 tr, ngn ngt hyvittää jtk jllk.
gottsug|en -et -na makeisiin menevä,
makealle ahnas.

gourmand (gurmang[dj) -en -er
suursyömäri; herkuttelija, herkkusuu,
gourmé (gu-) ~(e)n -er hieno herkuttelija,
herkkujen, viinien tuntija; herkkusuu,
goutera|d (gu-) -t suosittu, arvostettu,
grabb -en -ar (j.) poika, (koul. »jannu»);
liten ~ pieni nallikka.
grabba I itr (j.) kouraista; ^ tag i ngt
siepata, kouraista kiinni; ^ åt sig
kahmaista itselleen,
grabbnäve kukkurakourallinen, kahmalo,
grace (gra:s) -en -er 1. viehätys; tenho;
suosionosoitus, armo. 2. de tre ~rna
(kreik. myt., taid.) sulottaret,
gracil -t -are sorea (-), hento (jäseninen),
graciös -t -are siro, sorea, viehättävä.

220

— grand

grad -en -er 1. (mt.) aste; 5 ~er kalit
(varmt) 5 astetta pakkasta (lämmintä);
på 60 ~ers nordlig bredd 60 °:lla
pohjoista leveyttä, 60 pohjoisella
leveysasteella; i 40 r^ers vinkel 40 asteen (40°:n)
kulmassa; passera ~erna palvella »läpi»
virka-asteet; ta ~en (yliop.) suorittaa
tohtorintutkinto; stiga i ~erna (er. sot.)
yletä; i hög (högsta) ^ suuressa (mitä
suurimmassa) määrin; till en viss ~
tiettyyn määrään asti; vara till den ~ blyg
olla siinä määrin ujo että. 2. lovi, pykälä,
-beteckning (sot.) arvonmerkki.
gradera I tr jakaa arvoasteisiin; (tkn.)
asteittaa; puhdistaa,
gradering -en jako (arvo)asteisiin;
astejako; ryöppy |j äähdy tys-, -haihdutus
[laitos.

grad||indelning astejako, -mätare
aste-mittari. -skillnad aste-ero. -skiva
aste-levy.

gradual|| avhandling tohtorinväitöskirja.

-psalm (kirk.) graduaali-, aine|virsi,
graduera I tr antaa oppiarvo, (er.)
tohtorin arvo; hnk. jolla oppiarvo,
gradvis -t I. asteittainen. II. (adv.)
asteittain.

grafik -en (taid.) grafiikka, graafinen taide,
piirustustaide.
grafi||ker -n - graafikko,
grafiikanharjoit-taja. -sk -t graafinen; piirroksellinen,
kuviollinen,
grafit -en -er (kiv.) grafiitti,
grafolog -en -er käsialantutkija, grafologi,
gram -met - gramma; 10 ^ kymmenen
grammaa.

gram||matik -en -er kielioppi, -matikalisk

-t kieliopillinen. -msitiker -n - (er.
ant.) grammaatikko, kielen ja kirjall.
tutkija, opettaja, -mytiskkieliopillinen,
grammofon (-o:) -en -er gramofoni,
-in-sjungning laulaminen gramofonilevyyn,
äänilevyyn, -skiva gramofoni-, ääni|levy.
-stift gramofonineula.
gramse (a. tpm.): vara ~ på ngn olla jllk
vihoissaan, nyreissään.

1. gran -et - (paino) graani.

2. gran -en -ar (ksv.) kuusi; (er. nuori puu
m.) näre.

1. granat -en -er (jal.) granaatti.

2. granet -en -er (sot.) kranaatti, -eld
kranaattituli, -grop kranaattikuoppa.
-kastare kranaatinheitin, -skärva,
»splitter kranaatinsirpale.

granatäpple (ksv.) granaattiomena,
granbarr kuusenneulanen.
1. grand -et - 1. människan ser bara ~et
i en annans öga ihminen näkee vain rikan
(vanh. raiskan) toisen silmässä. 2.
hitunen, hiukkanen; vara litet ~ rädd hieman

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 00:00:12 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1960/0234.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free