Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3. Maalaustaide. 33
väkeen, josta erottuansa hän ajoittain näkyy Suomessa asuneen. Hän
leikkasi kokonaisia maisemia rakennuksineen, ihmisineen, eläimineen
norsunluuhun. („Neljä vuodenaikaa ja kävely ihanan näköalan edessä", »Paimenen ja
karjan lepo", „Muisto Hoglannin voitosta 17 p. heinäk. 1788" y. m.).
Alkuteoksista ei ole tietoa, mutta taulujen muisto on ikuistettu vaskipiirrosten
kautta. V. 1796 taiteilija näytteli norsunluutaulujansa Tukholmassa ja
nimitettiin taideakatemian jäseneksi; vv. 1800 ja 1801 olivat ne näytteillä
Turussa. Bilang, joka myöskin on esiintynyt valtiopäivämiehenä sekä
valtiollisena ja tieteellisenä kirjailijana, kuoli Helsingissä.]) Aivan Ruotsin vallan
viime hetkellä tapaamme erään suomalaisen Eerik Cainberg’in pyrkimässä
varsinaiseksi kuvanveistäjäksi, mutta hänen pääteoksensa tähden on hänestä
puhuminen vasta seuraavassa luvussa.
3. Maalaustaide.
Se innostus ja taiteellinen toimi, joka katolisuuden viime aikoina oli
niin viljalti koristanut kirkkojamme maalauksilla, oli siksi voimakasta laatua,
ettei se voinut äkkiä sammua. Uskonpuhdistus vaikutti kyllä sen, ettei
kehitystä parempaan tapahtunut — sitä varten olisikin mahtava uudistus ollut
tarpeesen —, mutta toiselta puolen ei se kerrassaan traditsioneja katkaissut.
Päiri vastoin näyttäytyy koko tällä aikakaudella joku muistoperäinen
taipumus keskiaikaiseen tapaan peittää kirkkojen seinät ja katot
raamatunaihei-silla maalauksilla. Nämä taiteellisesti ala-arvoiset kyhäykset lienevät
luultavimmin kotimaista käsialaa. Niissä näet ei enään niinkuin keskiaikaisissa
kirkkomaalauksissa ilmaannu perittyä tahi suuriarvoisemman taiteen
viljelyksen läheisyydessä saavutettua koulutaitoa, vaan ovat ,.mestarit" mitä
naivisim-maila itseensäluottamuksella ryhtyneet tehtäviin, jotka olisivat olleet omiansa
epäilyttämään varsinaista taiteilijaakin.
Merkillisimmät protestanttisen ajan kirkkomaalauksista ja ainoat
1500-luvulta tunnetut löydettiin kesällä 1884 Isossakyrössä monenkertaisen
kalkituksen ja saviseoksen alta ja paljastettiin syksyllä s. v. Kirkon seinällä
nähtäväin kirjoitusten mukaan maalattiin ne v. 1560 ja kätkettiin jälleen
kalkkipeitteen alle v. 1666. Maalaukset kiertävät pitkin kaikkia seiniä
kolmessa päällekkäin olevassa rivissä, joista ylimmäinen sisältää vanhan
testamentin päätapaukset maailman luomisesta lakitaulujen antoon Sinain
vuorella, keskimmäinen uuden testamentin historian Maarian ilmestyksestä
Kristuksen taivaasen astumiseen ja alimmainen saarnatekstit uuden vuoden
päivästä 13:een sunnuntaihin kolminaisuuden jälkeen, siis vuoden kahdeksan
ensimäisen kuukauden ajalta: vihdoin oli viimeinen tuomio, josta ainoastaan
alin osa on säilynyt, maalattu ylimmäiseksi itä- eli kuoriseinällä. Luultavasti
olivat holvitkin maalatut, vaikka siitä on mahdoton tarkempaa lausua, syystä
kun ne jo v. 1712 purettiin, ja sijaan tehtiin puinen katto. Aiheiden puolesta
eroavat Isonkyrön maalaukset keskiaikaisista ensiksikin siinä, että
pyhimykset ihmetarinoineen ovat väistyneet saarnatekstien tieltä, ja toiseksi siinä, että
tuosta rikasmuotoisesta, ilomielisestä koristelusta, jolla entiset maalaajat
täyttivät kaikki paljaat paikat, ei näy jälkiäkään; kuvaelmat ovat vaan
kömpelösti maalatuilla pylväillä toisistaan eroitetut (kuv. 22). Tekniikaan katsoen
’) Vaskipiirroksiin on nimen jälkeen jollakin itsetunnolla liitetty sanat „natif
finnois" (syntynyt suomalainen).
6
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
