- Project Runeberg -  Sumalaisen Taiteen Historia Pääpiirteissään /
34

(1891) Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

34

II Luku. Uusi aika Ruotsin vallan loppuun saakka.

on eroitus vähempi. Nämätkin ovat maalatut ai secco eivätkä ole juuri
paljon muuta kuin värillä siveltyjä ääripiirustuksia. Henkilökuvien varjostus ja
muotoilu on näet hyvin vaillinainen samoin kuin perspektiivin noudatus
taustalla. Siinä että maalaukset tavoittelevat todellisuutta pyytäen olla täydellisiä
kuvaesityksiä ilmaantuu kumminkin uudenaikainen realistinen harrastus. Mitä
sommitteluihin tulee, on niiden ja erään v. 1483 Nurnbergissä painetun
raamatun puupiirrosten välillä huomattu olevan melkoisesti yhtäläisyyttä.
Huolimatta siitä on maalauksissa paljo itsenäisyyttäkin, ei ainoastaan kokoonpanoon,
vaan myöskin ulkonaiseen asuun nähden. Kaupungit, yksityiset rakennukset
ja puvut ovat maalaajan vuosisadan omia, jopa muistuttaa henkilöiden ulko-

Kuv. 22. Juudaan katumus.

näkökin (esim. Pilatus ja korkean neuvoston jäsenet) Kustaa I:n aikalaisia.
Tämä tuottaa esityksille omituisen sävyn, joka saapi anteeksi antamaan
kömpelyyden ja luonnottomuuden henkilöiden asennossa, missä toiminta vaatii
vilkkaampaa liikuntoa. Eräs historiallinen muistoonpano mainitsee
Pohjanmaan provastin Jaakko Sigfridinpoika Geet’in yksinään omilla varoillaan
kustantaneen „koko kirkon" maalaukset. Ja toden totta on tämä pappismies,
jonka sanotaan olleen varakkaan, komean ja vieraanvaraisen „sekä kuningas
Eerik XIY:n hyvässä suosiossa", ruhtinaallisella toimellaan ansainnut sijan
Suomen sivistyshistoriassa. Itse maalaaja apumiehineen on sitä vastoin
tuntematon, sillä hän näyttää, vaatimattomasti kyllä, unohtaneen kirjoittaa
nimensä teostensa ohelle. Ainoat tunnetut, Suomessa työskentelevät
taidemaa-laajat tältä ajalta ovat Henrik ja Sigfrid maalarit, jotka molemmat
suorittivat tilauksia Juhana herttuan hovissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 01:53:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/taiteenhi/0044.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free