Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Afiši ... - Afrikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85
Afisi—Afrikka
86
Persialaisperäinen on t a d s i k-heimo (1 milj.).
Sitäpaitsi A:ssa asuu mongolilaisia heimoja,
intialaisia, juutalaisia y. m. kansoja.
Vallitsevana uskontona on sunniittilainen
muhamettilaisuus.
A:a hallitsee emiiri, joka on
riippuvaisuus-suhteessa Englantiin nähden. Kaukaisemmat
heimot ovat melkein itsenäisiä. Sotalaitos:
50,000 miestä, 200 tykkiä. Kaupunkeja:
Mai-mene, Kandahar, Herat, Kabul.
Historia: Afganilaiset, jotka jo Herodotus
mainitsee nimellä P a k t y e s, asuivat
aikaisim-min Suleimanvuorten itärinteillä ja esiintyivät
ensin valloittajina gasnavidien johdolla (961-1140)
ja hallitsivat Delhin valtakuntaa (1193-1525).
Ahmed Sah (1747-73) aloitti Abdallin
hallitsija-suvun, jonka valtakunta Mahmudin kukistuttua
(1823) hajosi. Mahmudin poika Sudsah sai
hallittavakseen ainoastaan Herätin,’jotavastoin muu
A. joutui Dost Muhammedin valtaan. Tämän
kar-koittivat englantilaiset 1840 ja asettivat
Sud-sahin sahiksi, mutta yleinen kapina talvella
1841-42 pakoitti englantilaiset peräytymään,
jolloinka koko heidän sotajoukkonsa tuhottiin, ja
Dost Muhammed uudestaan anasti ylivallan,
aluksi Kabulissa, sitten Kandaharissa ja v :sta
1862 myös Heratissa. Hän kuoli 1863 ja jätti
valtakunnan pojalleen Sir Alille, jota vastaan
englantilaisten yllyttäminä hänen veljensä Azim
Khan ja Afzul Khan nousivat kapinaan.
Viimemainittu valloitti Kabulin ja Kandaharin.
Hänen kuolemansa (1867) jälkeen seurasi häntä
hallitsijana Azim, jonka kuitenkin Sir Ali
voitti (1868). Tämä hallitsi nyt koko
Afganistania, mutta hänet karkoittivat vallasta
englantilaiset, joita hänen kallistumisensa Venäjän
puoleen ei miellyttänyt. Englantilaiset
asettivat nyt valtaistuimelle ensin hänen poikansa
Jakub Khanin. Mutta kun tämä murhautti
Englannin lähetystön Kabulissa, lähetettiin
A:iin lordi Robertsin johdolla sotajoukko, joka
vangitsi Jakubin ja voitti Ejub Khanin 1880.
Sen jälkeen kohottivat englantilaiset Dost
Muhammedin jälkeläisen Abd-ur-Rahmänin Kabulin
emiiriksi. Ejub Khan, joka hävisi taisteluissaan
myös Abd-ur-Rahmänia vastaan 1881, pakeni
Persiaan. Englantilaiset yhdistivät A:iin
kuuluvan Khaiber-solan ympärillä olevan
raja-alueen Intian valtakuntaan. Pohjoisraja
Venäjää vastaan tarkistettiin Englannin ja
Venäjän välisen sopimuksen kautta 1887. V. 1895
luovutettiin Venäjälle suurin osa Pamiria,
englantilaiset saivat Kafiristauin 1896. Viimeinen
sopimus Englannin kanssa tehtiin 1905, jolloin
emiirille määrättiin vuotuinen apuraha
Englannin kruunulta. [Burnes’in, Våmbéry’n,
Bel-lew’in, Robertson matkakertomukset; Immanuel,
„Afganistan" (Georgr. Zeitschr. 1902).]
J. E. R.
Afisi (ransk. affiche < lat. affi’gere =
kiinnittää), painettu ohjelmailmoitus, esim.
teatteri-näytännöstä.
Äflecht, Juhana Henrik (1756-1808),
suom. soturi, tuli 1790 luutnantiksi, 1804
kapteeniksi Savon jalkaväkirykmentissä. Revonlahden
taistelussa 27 p. huhtik. 1808 hän johti
urheudella rynnäkköä venäläisten asemaa vastaan
Revonlahden pappilassa, mutta sai silloin
kuolinhaavansa.
Afonia (kreik. kielteinen a, ja ■phönë’ = ääni),
äänettömyyteen saakka kehittynyt käheys.
M.’O-B.
Aforismi (kreik. aphori’tsein = erottua
erilleen), irrallinen oppilause, lyhyesti tai
tilapäisesti lausuttu ajatelma.
Afranius [-rä,’-], Lucius, room.
huvinäytelmäin kirjoittaja, synt. n. 150 e. Kr., kirjoitti,
kreikkalainen Menandros esikuvanaan,
rooma-laisaiheisia näytelmiä(fabula togata) ; vrt.
Rooman kirjallisuus.
Africanus
kä’-J, Sextus Julius, ks.
Julius Africanus.
Afrikka, kolmesta etelämanteresta laajin ja
Aasian jälkeen lähinnä suurin maanosa.
Suuruus, asema ja rajat. A:n [-pinta-ala on 29,207,100 km1 ja yhdessä itäisempien
saaristojen kanssa 29,818,964 km2.
Ulkopiirtei-siinsä ja muihin maantieteellisiin olosuhteihinsa
nähden on Afrikalla huomattavan paljon yhteistä
muitten etelämantereitten kanssa. Se on
vieläkin suljetumpi manner kuin muut maanosat.
Se kapenee eteläänpäin, ja lännessä on siinä
isohko Guinean-lahti. Jos jaamme rantapituuden
pinta-alalla ja pidämme siten saatua osamäärää
Euroopassa esim. l:nä, niiu saamme eri
maanosille seuraavat arvot: Euroopalle 1,
Pohjois-Ameriikalle 0,66, Austraalialle 0,55,
Etelä-Ame-riikalle 0,3S, Aasialle 0,35 ja Afrikalle 0,22 ;
(Antarktis tuntematon). Toisin sanoen,
Afrikassa on rantojen pituus lyhin pinta-alaan
nähden. Niemimaita on tuskin nimeksikään.
Kolmiomainen Somalimaa on juureltaan liian leveä
ollakseen varsinainen niemimaa. Tämä Afrikan
vähäinen liuskaisuus on vaikuttanut myöskin
sen sivistysoloihin. Jos nimittäin ryhmitämme
maanosat sivistysmäärän mukaan, näemme, että
järjestys tulee samaksi kuin yllä. Afrikkaa
pidetään paraimpana esimerkkinä troopillisesta
maasta, ja syystä kyllä, sillä päiväntasaaja
kulkee sen yli täsmälleen keskiväliltä pohjoisinta
kärkeä, Kap Blancoa 37° 20’ p. 1. ja eteläisintä
niemeä Kap Agulhasia 34° 51’ etel. leveyttä.
Afrikan suurin pituus on 8,000 km ja suurin leveys
7,500 km. — Afrikka on ollut muinaisina
geologisina aikakausina Euroopan yhteydessä. Ja
Aasiaan se oli yhdistettynä aina vuoteen 1869,
jolloin Suezin kanava valmistui. Jo
aikaisemminkin oli tässä ollut salmi, mutta se täyttyi
vähitellen etupäässä Niilin liejukerrostumien v;u
kutuksesta. — Rantasaaret ja läheisimmät
saari.-tot voidaan ilman epäilystä lukea Afrikkaan
kuuluviksi. Niinpä viedäänkin Kap Verden saaret,
Kanarian saaret ja Madeira-ryhmä sopivimmin
siihen. Mutta toisin on Madagaskarin laita, sillä
sillä on maantieteellisessä suhteessa aivan
itsenäinen asemansa. Se luetaan kuitenkin läheisine
saaristoineen tavallisimmin Afrikkaan, joten raja
tulee kulkemaan Seychellien ja Chagos-saarien
välitse. — Tuliperäiset Ascension, S :t Helena ja
Tristäo da Cunha ovat sensijaan luonteeltaan
aivan valtamerisaaria ja kaukana aavassa
Atlantissa sekä syvien merenselkien erottamat
niin-hyvin Etelä-Ameriikasta kuin Afrikastakin.
Afrikalle ovat ominaisia hietaiset tai rämeiset
mangrove-rantamat. Poukamia ja lahtia
tavataan ainoastaan pienillä aloilla pohjoisessa ja
etelässä. Muualla on vain matalia laguuneja tai
rantajärviä. Jos matkustamme Kap Agulhasista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
