Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Afrikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
87
Afrikka
88
pohjoiseen käsin pitkin länsirantaa, tapaamme
pian luoteessa pari lahdenpoukamaa, joista
toinen, False Bay, on ikäänkuin
Hyväntoivonniemen kiertämä. Mainitun niemenkärjen
luoteispuolella näkyy Table Bay (Taffelbay), jonka
rannoille Kap-kaupunki on rakennettu. Vasta kuivan
Namamaan rannikolla on hietakinosten ja
kallioitten ympäröimä Angra Pequenan lahti, jonka
rannalla ei kuitenkaan tavata ainoatakaan
lähteensilmää. Valaskalan lahti,Walfish
Bay(englan-tilaisten aluetta), tarjoaa tilavan, mutta veden
puutteesta ja hiodoittumisesta kärsivän sataman.
Swakopmundiin, muutaman vähäpätöisen joen
suussa, ovat saksalaiset perustaneet sataman ja
rakentaneet rautatien sisämaahan.
Kunene-joen suun pohjoispuolella on portugalilaisella
alueella oivallinen satama, Iso Kalalahti.
Portugalilaisesta rannikosta on vielä pitkälti
hietarantaa, joten laivojen täytyy ankkuroida kauaksi
Mossamedes ja Benguela kaupunkien edustalle.
Jonkun verran pohjoisempana alkaa kuitenkin
toinen rannikkolaatu, n. s. mangroveranta. Sào
Paolo de Loandan tienoilla käy sateenmäärä
suuremmaksi, mutta vasta Kongo-joen suppilon |
muotoisessa suussa alkaa varsinainen
kuumetautia synnyttävä liejuranta. Kongon vesi
virtaa mereen kolmen metrin nopeudella
sekunnissa, ja lieju kerrostuu merenalaiseksi suistoksi,
joka ulottuu 400 km päähän merelle. Sitten
kohoaa ranta mahtaviksi, meren silpomiksi
kallioiksi, kunnes saavumme Ogooue-(Ogowe-) joen
laajalle suistomaalle, jossa on runsaasti
lätäkköjä ja lammikoita. Mangrove-kasvullisuus
voittaa nyt yhä enemmän alaa. Kamerun-lahti on
täynnä saaria. Selkeällä säällä voidaan maalta
nähdä tuliperäisen Fernando Po saaren piirteet.
Guinean-lahden sisimmäisen perukan täyttää
vähitellen Nigerjoeu öljy-, viuhka- ja
kokospal-mujen reunaama laaja suistomaa, jossa sadat
jokihaarat muodostavat tiheäsilmäisea verkon.
Muuten näillä vesillä on runsaasti hietasärkkiä,
jotapaitsi siellä käy ankaroita myrskyjä ja
voimakkaita merivirtoja. Ylinen Guinea-rannikko
jaetaan historiallisesti Orja-, Kulta-,
Norsunluu-ja Pippurirannikkoon. Kannat ovat
kauttaaltaan hietaisia ja maankuuluja niistä vaikeista
tyrskyistä (calema), jotka lyövät tyynelläkin
säällä niitä vastaan. Pippurlranta ja suurin osa
Sierra Leonen rannikkoa on yksitoikkoista ja
hietaista. Niemet (Kap Palmas, Sierra Leone y.
m.) ovat sellaisia kallioita, jotka ovat kyenneet
paremmin vastustamaan tyrskyjen murtavaa
voimaa. — Sitten seuraa melkoisen silpoutunutta
rantaa, jonka edustalla on lukemattomien
luotojen ja karien muodostamaa saaristoa
(Bissa-gos). Kap Verde on Afrikan läntisin niemi.
Siitä pohjoiseen päin oleva rannikko aina
Marokon rajoille asti on pelätyimpiä, mitä yleensä
tunnetaan. Yksinpä siitä ulkonevat niemetkin,
Kap Blanco, Kap Bojador y. m., ovat vain
hieta-silrkkiä. Ainoastaan jokien suissa on Marokon
rannalla satamapaikkoja pienemmille aluksille.
Heti rantakaistaleen takana kohoavat
Atlasvuo-ret.
Välimeren rannikko on paljoa sopivampaa
liikenteelle kuin länsirannikko. Sitä osoittaa
myöskin Afrikan historia. Tällä rannikolla on
syntynyt sellaisia merikansoja kuin
kartagolai-set ja myöhempinä aikoina riuttaberberit. — 14
km levyisessä ja 320 m syvyisessä Gibraltarin
salmessa kulkee voimakas virta itäänpäin, sillä
haihtuminen on Välimeressä niin suuri, että
vedenpinta siellä muuten alenisi. Tämä virta
sekä pitkälliset pohjoistuulet vaikeuttavat
suuressa määrässä merenkulkua. Rannikot ovat
yleensä kallioisia. Marokon ja Algerian
pohjoisrannat ovat erityistä n. s.
„riuttarannik-koa", jolle leveät kalliokielekkeet ja laajat,
mutta lyhyet lahdet ovat ominaisia. Tunisin
mata-loista lahdista lähtien muuttuu itärannikko
vähitellen Pienen ja Ison Syrtin alaviksi,
hietakinosten reunaamiksi rantamiksi. Hietakinosten
sulkemat pitkät suolalammikot kulkevat
yhdensuuntaisesti rantaviivan kanssa. Barkan ylänkö
kohoaa merestä jyrkkänä, melkein
luokse-pääsemättömänä töyrynä, joka alenee itään päin,
kunnes tulee näkyviin Niilin suiston
hietasärkkiä, joille ainoastaan aniharvassa paikassa sopii
nousta maalle.
Niilin suistomaa eli deltta käsittää melkein
Belgian laajuisen alueen. Suurenmoisilla
sulku-laitoksilla pidetään sen kärjessä kahta
jokihaa-I raa (Rosette ja Damiette) laivakululle
avonaisina. Kerrostumien verrattain pieni paksuus,
noin 30 m, osoittaa, että Niilin suistomaa on
verrattain nuori.
Punaisen-meren rannikoilla ja niiden korkeilla
koralliriuttojen reunaamilla luodoilla on
ainoastaan aniharvassa sopivia maallenousupaikkoja.
Satamista ansaitsee mainitsemista paljon
riidelty Suakin, johon päättyy tärkeä erämaatie,
sekä koralliriuttojen suojaama Massaua. Bab el
Mandebin („kyynelten portin") kautta virtaa
Punaisen meren vesi itäänpäin, jotavastoin
Intian rannikko on etupäässä yksitoikkoista
kalliorantaa. Ainoastaan Dsibutin satama, erään
lahden etelärannalla, on hyvä ankkuripaikka ja
tärkeä uuden ranskalais-abessiinialaisen rautatien
pääteasemana. Guardafui-niemi, Afrikan itäisin
niemi, on jyrkästi mereen laskeutuva lähimain
300 m korkuinen kallioylänkö. Ulkona meressä
on englantilaisten valtaama Sokotran saari.
Myöskin Somalimaan itäranta on jyrkkää ja
kallioista. Vasta Zanzibarin lahdessa avautuu
sopivampia, saarten suojaamia satamia. Vanhastaan
tunnettuja ovat Malindi ja Mombasa. Zanzibar
on oikeastaan korallieläinten vaikutuksesta
yhdistynyttä saaristoa. Kap Delgadosta lähtien
aina Algoa Bayhin asti saa rannikko toisen
luonteen, Mozambiquen kanavassa, joka
kapeimmasta-kin kohdastaan on 420 km levyinen, kulkee vahva
virta eteläänpiiin. Missä virtoja laskee mereen,
kuten Zambesin suussa, muodostuu laajoja,
epäterveellisiä suistomaita. Mozambiquen tienoilla,
joka on eräällä rantasaarella, on rannikko
silpoutunutta, aukeaa kalliomuuria. Matalissa
So-fala- ja Delagoa-lahdissa on enimmäkseen alavat,
tiheän rämemetsän peittämät rannat.
Kauempana etelässä näemme kaunista, keskikorkuista,
rehevän kasvullisuuden peittämää rannikkoa,
jossa on useita hyviä satamia, kuten ihana Port
Natal. Etelärannan lahdet ja satamat ovat
alttiina etelätuulille ja tyrskyille. Paljon käytetty
on kuitenkin Port Elizabethin satama.
Afrikkalaisille maisemille on ominaista
varsinkin korkeussuhteisiin nähden tavaton
yksitoikkoisuus. Siellä saattaa matkustaa kymmeniä
peninkulmia läpi erämaitten, arojen ja aarniomet-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
