Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ahvenanmaan kongressi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
137
Myöhemmältä ajalta on Bomarsundin (ks. t.)
laaja linnoitus, jota ruvettiin rakentamaan jo
1829, mutta ei ehditty saada valmiiksi, ennenkuin
englantilaiset ja ranskalaiset Itämaisen sodan
aikana, kesällä 1854 valloittivat sen ja
räjähytti-vät ilmaan puolivalmiit linnarakennukset:
pää-linnoituksen ja kolme tornia.
Ahvenanmaalla on usein vieraillut Ruotsin
hallitsijoita ynnä muita kuninkaallisia
henkilöitä. Tarun mukaan oli jo Maunu Liehakko
1300-luvulla, sotaretkellään Venäjää vastaan,
poikennut Ahvenanmaalle. Varmasti sensijaan
tiedetään, että m. m. Kustaa A’aasa puolisonsa
Katariina Stenboekin kanssa kävi Ahvenanmaalla
v. 1556, jolloin hän antoi Ahvenanmaan lääniksi
Juhana-herttualle. Myöhemmin Ahvenanmaa oli
läänityksenä myöskin Katariina Stenbockilla.
Kesällä 1622 kävivät Ahvenanmailla Kustaa II
Aadolf ja kuningatar Maria Eleonoora.
Parhaiten muistissa säilynyt kuningasvierailu
Ahvenanmaalla lienee ehkä kuitenkin se loistava
met-sästysretki, jonka Kaarle XI leskikuningattaren
ja suuren hovin seuraamana teki Kastelholman
kuninkaankartanoon syyskuussa 1671. Siitähän
on meidän aikoinamme saanut runollisen aiheensa
Suomen ensimäinen ooppera „Kaarle-kuninkaan
metsästys", jonka Pacius on säveltänyt
Topeliuksen sanoihin. Päähuvina näillä retkillä oli
hirvenmetsästys ja siitä syystä oli muita kuoleman
rangaistuksen uhalla kielletty mainittua eläintä
pyytämästä. — Ahvenanmaan „viimeinen hirvi"
ammuttiin v. 1778.
Paitsi Kastelholman kuninkaankartanoa on
Ahvenanmaan maatiloista mainittava Grelsbyn
ja Hagan kuninkaankartanot sekä Bomarsundin
entisestä linnoitusalueesta muodostettu tila,
puhumattakaan eri aatelissuvuille kuuluneista
rälssi- ja säteritiloista.
Ahvenanmaan ainoa kaupunki, Maarianhamina
(ks. t.), on perustettu 1859 Jomalan pitäjän
öfvernäsinkylän maille, kapealle niemekkeelle,
jonka länsipuolella on syvä lahti Svibyviken,
Maarianhaminan erinomainen, melkein koko
vuoden jäästä vapaa länsisatama, ja itäpuolella
vähän matalampi Slemmen, kaupungin itäsatama.
Maarianhamina sai kaupunginoikeudet helmik.
21 p:nä 1861. — Jo aikaisemminkin oli
suunniteltu kaupungin perustamista Ahvenanmaalle.
Niinpä oli Katariina Stenboekin läänitysaikana
kaupunkipaikaksi aiottu Flakan-nientä
Lemlan-nissa, vaikka suunnitelma silloin raukesi.
Myöhemmin syntyi Bomarsundin linnoituksen
ympärille Skarpansin kauppala, mutta senkin kohtalo
ratkaistiin samalla kertaa kuin linnoituksen.
Sivistys, joskin useissa tapauksissa
pintapuolinen ja osaksi saatu ympäri maapalloa
tehdyillä merimatkoilla vieraiden kansallisuuksien
vaikutuksesta, on muutamissa suhteissa
verrattain korkea sekä varmasti kohoamassa monien
koulujen avulla. Niistä mainittakoon
Maarianhaminan v. 1898 perustettu 5-luokkainen
yhteiskoulu ja sen jatkoluokat, joilla on oikeus
päästää oppilaansa yliopistoon, Ahvenanmaan
kansanopisto Finströmissä, perustettu v. 1895, Hagan
kuningaskartanon maanviljelyskoulu,
Maarianhaminan merimieskoulu ja 31 kansakoulua
Ahvenanmaan eri osissa. Erikoisena
merkkitapauksena mainittakoon, että maamme ensimäinen
„kansakoulu" perustettiin Ahvenanmaalle 1639 ja
138
oli toimessa aina 1700-luvun loppuun.
Ensimäinen ammattikoulu Ahvenanmaalle perustettiin
vasta v. 1871.
Ahvenanmaan sairashoidosta huolehtii alueen
piirilääkäri, joka asuu valtion virkatalossa
God-byssä sekä Maarianhaminan kaupunginlääkäri.
Sitäpaitsi on Maarianhaminassa suosittu
meri-kylpylaitos.
Ahvenanmaan mantereen ja suurimpien
saarien pääelinkeino on maanviljelys, joka
kuitenkin vasta nykyisin on alkanut vaurastua.
Saaristossa, etenkin pienehköillä ulkosaarilla, on
kalastus ja hylkeenpyynti tärkeimpänä
tulolähteenä. Sitäpaitsi on merenkulku toisin ajoin
ollut hyvin tuottavaa. Suurin osa Ahvenanmaan
väestöä harjoittaakin merenkulkua, usein
kuitenkin vain haitaksi varsinaiselle elinkeinolle,
maanviljelykselle, joka täten juuri vuoden
tärkeimmäksi ajaksi menettää paljon työvoimia.
Liikeyhteyttä
Turun-Maarianbaminan-Tukholman välillä ylläpitävät nykyään
„Bore"-yhtiön upeat alukset sekä saaristossa taas
pienemmät höyrylaivat. Höyrvlaivaliikettä varten
on järjestetty johtomajakoita Turusta lähtien
läpi koko saariston. Sitäpaitsi kuuluu
Ahvenanmaan vesistöön kansainvälisen merenkulun
viittoina länsi- ja eteläpuolella neljä suurta
majakkaa, joista Bogskärin majakka on rakennettu
v. 1880-82 kauas Itämeren yksinäiselle luodolle,
— Paitsi sähkölennätinlaitosta on Ahvenanmaan
„mantereella" laajahko telefoniverkko, joka jo
osaksi ulottuu saaristoonkin m. m. Föglön
De-gerbyhyn. B. C.
Ahvenanmaan kongressi, ne
rauhansovitte-lut, joita vv. 1718 ja 1719 pidettiin Löfön
kylässä Vårdön saarella Ahvenan saaristossa
Venäjän ja Ruotsin valtuutettujen välillä.
Edellisiä olivat ministeri Ostermann ja kenraali Bruce
sekä jälkimäisiä vapaaherra Görtz ja kreivi
Gyl-lenborg. Sovittelut raukesivat etupäässä Kaarle
XII:n itsepäisyyteen, joka hylkäsi kaikki
mahdolliset ehdotukset. Seur. kesänä jatkettiin
sovitteluja, jolloin valtaneuvos Lilljenstedt oli Görtzin
sijassa, mutta nytkin tuloksitta. [K. O.
Lindeqvist, „Ahvenan kongressin Suomelle tuottamista
rasituksista" (Hist. Arkiston XIV osassa).]
Ahvenanmeri (ruots. Alandshaf) on osa
Itämerta (tahi paremmin Pohjanlahtea)
Ahvenan-saariston ja Ruotsin rannikon välillä. Meren
pohjoinen, kattilanmuotoinen pääosa, josta
Etelä-Kurkun (Södra Kvarken) kautta n. 200 m syvä
ura johtaa Pohjanlahteen, on verrattain syvä,
syvimmässä kohdassaan aina 301 m. Pääosan
eteläpuolella on poikki meren kulkeva n. 70-80
m syvyinen matalampi kohta ja sen eteläpuolella
kaksi pienempää syvännettä, toinen 176 m,
toinen aivan pieni aina 238 m syvä. Itämerestä
erottaa Ahvenanmeren Föglöuddin ja Svenska
Björnin välinen, syvempäin urain katkaisema,
n. 30-50 m syvä matalikko. Meren pohja on
monessa kohden hyvin epätasaista louhikkoa ja
jyrkänteitä. Suolapitoisuus on 0,5-0,7 %.
Kovina talvina jäätyy meri, niin että hevosella
voidaan ajaa Ahvenanmaalta Ruotsiin, mutta
tavallisina vuosina se pysyy koko talven sulana.
Ympärillä oleville luodoille on rakennettu monta
’majakkaa, joista Ahvenanmaan puolella ovat
Lågskärin, Märketin, Gisslanin ja Sälskärin
majakat. /. L.
Ahvenanmaan kongressi—Ahvenanmeri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
