Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aistiviallinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
163
Aittolahti—Aivojen vesipöhö
164
tästä on vielä meilläkiu vähin tavattava j a 1 k a-,
tolppa- I. p i 1 a r i a i 11 a, joka lepää maahan
lasketuilla s a m m a k k o h i r s i 11 u.
Yksihuoneisen aitan päädyn yläosa on usein kaunistettu
|akk a-laitoksella. Luhtirakennuksen
yläkerran edessä ovat somat solat riutan
o-j i n e e n. Jyväaitassa pidetään vilja s a
1-v o s s a I. laarissa, josta sitä viskimellä
otetaan. V. T. S.
Luhtirakennus (Kiikka).
Jal n ti.tta (.Loppi).
lCloailta (Seinäjoki).
Aittolahti, Puruveden lahti Kesälahden
pitäjässä 5 km luot. kirkolta. Laivalaituri.
Aivasovski /-o’-/. 1. Gavriil
Konstant i nov its A. (1812-80), ven. kirjailija,
synt. Krimillä, oli ensin opettajana lähellä
Venetsiaa olevassa San Lazzaron luostarissa,
siirtyi 1848 erääseen Pariisin armeenialaiseen
kouluun ja perusti sitten oman koulun Grenelleen
Pariisin lähelle. Hänen teoksistaan
mainittakoon „Venäjän historia pääpiirteissään" (1836)
ja „Turkin valtakunnan historia" (1843),
molemmat armeenian kielellä. Hän oli
huomattavimpia avustajia teoksessa „Grand dictionnaire
de la langue arménienne." — 2. I v a n K o
n-atantinovits A. (1817-1900), ven.
merikuvien maalaaja, edellisen veli. Nuorena hän
kiinnitti puoleensa keisari Nikolai I:n huomion ja
pääsi opiskelemaan Pietarin taideakatemiaan
sekä monen vuoden aikana harjoittamaan
maisemamaalausta ulkomailla, jonka jälkeen hänestä
1844 tuli Pietarin taideakatemian jäsen sekä
kolme vuotta myöhemmin hovimaalari ja
professori. Iläu maalasi tavattoinnlla taituruudella
ja osoitti värityksessään aitovenäläistä
viehtymystä loistavan kirjaviin väreihin. Meri
myrskyn myllertämän» oli hänen mieliaiheenaan, llän
kuuluu Venäjän huomattavimpien maalareiden
joukkoon. E. U-r.
Aivastus, nenän limakalvon kiihotuksesta
aiheutuva kouristuksen tapainen lyhkäinen
uloshengitys. Esiintyy joskus ilman erityistä syytit
varsinaisena taudinilmiönä
aivastuskouristuk-sena hysteriassa. il. O-B.
Aivastusjuuri ks. VI e 1 1 e b o r u s.
Aivina, palttinasidoksinen puhtaasta pellavan
tai hampun kuidusta valmistettu suhteellisesti
karkea kangas, joka kansanrunouden mukaan jo
ammoisista ajoista on käytetty alusvaatteiksi
(„pane puita palttinainen, liitä
liinan-aivinui-nen"). V. V.
Aivo-absessi (lat. ab8c?t)itu8 = poistuminen),
aivoa jos; a. syntyy aivoissa joskus lähitienojen
tulehduksista, kuten pään ruususta, keskikorvan,
sylkirauhasten y. m. tulehduksista, jolloin se
esiintyy ankarana äkillisenä tautina, jota seuraa
kova kuume, päänsärky, sekä asianhaarain
mukaan kouristuksia, halvaantumisia sekä lopulta
tiedottomuus ja kuolema, jollei saada apua.
Hoitona käytetään ajoksen avaamista pääkopan
tre-punoimisen avulla ja mädän pois
vuodattamista-joi loin onnellisissa tapauksissa tulehtunut kohti
aivoissa saattaa korjaantua arpeutumalla.
Aivo-ajoksen pohjana voi joskus olla myöskin
tuberkuloosin ja syfiliksen tartunta, jolloin taudin kulku
esiintyy hitaampana ja hiipivänä. M. O-B.
Aivoaine, niiden monien aineiden ynnä sen
kudoksen yhteinen nimitys, joista aivot ovat
muodostuneet. ,1/. O-ß.
Aivoajos ks. A i v o a b s e s s i.
Aivo-atrofia (kreik. kielteinen a, ja trophë’ =
ravitseminen), aivojen surkastuminen, tila joka
etiintyy muitten aivoja koskevien tautien,
kuten tulehdusten, kasvannaisten, paikallisten
verenvuotojen y. m. seurauksena kohdaten milloin
vain osaa milloin koko aivoja. N. s. vanhuuden
a. kohtaa koko aivoja ilmeten henkisten kykyjen
heikkonemisessa. Muuten taudin ilmiöt esiintyvät
erilaisina riippuen siitä, mitkä aivonosat ovat
joutuneet tälle taudilliselle muutokselle alttiiksi.
Apua ei tähän ole muussa tapauksessa, kuin jos
alkuperäinen syy on poistettavissa. M. O-B.
Aivohalvaus (apoplexia cerebri), perustuu
useimmiten aivoissa tapahtuvaan verenvuotoon,
joka aiheutuu jonkun niiden verisuonien
puhkeamisesta. Kiippuen siitä, niissä aivojen
kohdassa verenpurkautuminen tapahtuu, kuin
myöskin veren vuodon laajuudesta, ovat
halvauksen aikaansaamat taudinilmiöt erilaiset;
aina vähäpätöisistä jäsenten halvaantumisista
ja ohimenevästä huimauksen kohtauksesta aina
ankarimpiin pysyväisiin halvaantumisiin,
pitkälliseen tajuttomuuteen tahi äkilliseen
kuolemaan saakka, mikä silloin johtuu elämän
ylläpitämiselle välttämättömän
hermotoiminnan keskeytymisestä. Lievemmissä
tapauksissa taudin ilmiöt taas vähitellen haihtuvat
veren imeytyessä jälleen ruumiin kudoksiin.
Syynä aivohalvaukseen on vanhemmalla iällä
kehittyvä verisuonien seinien hauraus, joten ne
tilapäisestä syystä, esim. kovan
ruumiinponnis-tuksen aikaansaamasta verenpaineen
kohoamisesta aivoissa, helposti puhkeavat. Joskus on n.
myöskin seurauksena jonkun niiden verisuonen
tukkeumisesta. Nuorella iällä tapahtuvien
aivohalvausten perussyynä on usein syfilis, jonka
tartunta ennen aikojaan aikaansaa taudillisia
muutoksia verisuonissa. M. O-B.
Aivojen kovettuminen (sclerosis cerebri)
aivojen kudoksissa ja varsinkin sen verisuonien
seinissä tapahtuva taudillinen (nsein
vanhuuden) muutos, jonka vuoksi niitten kudos käy
tavallistaan kovemmaksi. U. O-B.
Aivojen surkastuminen ks. Aivoatrofia.
Aivojen vesipöhö (hydrooephalus), on joko
synnynnäinen tahi ensi elovuosina kehittyvä
aivonesteen taudillinen lisääntyminen.
Aivopai-neen näin kohotessa aivot vähitellen surkastuvat
ja pääkallo suurenee. Puhutaan myöskin
äkillisestä aivopöhöstä, jolla käsitetään kuumeen
«eu-iaumaa, nopeasti kehittyvää aivokalvojen
tulehdusta. M. O-B.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
