Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alanus ab Insulis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
205
Alanus ab Insulis—Alasin
206
kuuluvat Jaava, Madura, Bali ja Lombok saaret;
131,508 km=; 30,098,008 as. (1901). Toiseen
kuuluvat „ulommat siirtomaat" (Buitenbezittingen)
käsittäen saaret Sumatra, Borneo,
Riomv-Lingga-arkipelagi, Banka, Billiton, Celebes, Molukit,
Uusi Guinea ja Pienet Sunda-saaret, yht. 1,784,000
km5, mutta vain 8,840,000 as. (1905). Nämät
hallintoalueet ovat jaetut pienempiin, joilla on
omat virkamiehensä. Bataviassa asuvalla
kenraalikuvernöörillä on varakuninkaan arvo ja
valta, jota rajoittaa varakenraalikuvernööristä
ja neljästä hallitsijan valitsemasta jäsenestä
muodostettu neuvoskunta. Tällä on kuitenkin
vain neuvotteleva valta ja erimielisyyksien
syntyessä lakiasioissa on varakuninkaan vedottava
hallitsijaan. — Siirtomaita puolustaa
siirtomaa-armeija, jossa on J/3 alkuasukkaita, mutta sitä
komentavat hollantilaiset upseerit ja aliupseerit
ja sen vahvistamiseksi on vapaaehtoisina
pestattu siihen hollantilaisia sotilaita ja nämät
ovatkin siirtomaa-armeijan ytimenä. Sitä
vastoin on emä- ja siirtomaalla yhteinen laivasto,
jonka kustannukset jaetaan tasan molemmille.
Kauppa käy melkein yksinomaan emämaan
välityksellä. Tärkeimmät tuotteet ovat sokeri, kahvi,
tee, riisi, indigo, tupakka ja tina. Ylipäänsä
ei emämaa sanottavasti ole levittänyt
eurooppalaista sivistystä ja kristinoppia siirtomaahansa
eikä myöskään ole voinut hallinnollisessa
suhteessa kohottaa sitä korkealle. Sen omistaminen
tuottaakin melkoisia kustannuksia. IV. S-m.
Alanus ab Insulis
lä’-J, skolastilainen
teologi 12:nnelta vuosisadalta. Kirjoittanut
m. m. „Anticlaudianus" nimisen ensyklopedian,
josta arvellaan Danten saaneen vaikutuksia.
Hänen teoksensa ovat Mignen kokoelmassa:
„Patrologia latina". E. K-a.
Alanus [-lä’-J, Yrjö (1609-64), suom. [-professori, Jomalan kirkkoherran Christopherus
A:n poika, maisteri Upsalassa, tuli 1637
lehtoriksi Turun kimnaasiin, 1640 fysiikan ja
kasvitieteen professoriksi uuteen akatemiaan ja
siirtyi sitten teologiseen tiedekuntaan, tullen
myöskin Turun tuomiorovastiksi. A. oli ankara
oikea-uskoisuuden puolustaja ja nautti aikalaistensa
suurta luottamusta, niinkuin näkyy siitäkin, että
hän pari kertaa oli ehdolla piispanvirkaan ja oli
jäsenenä Terseruksen asiaa varten asetetussa
tutkijakunnassa. Hänen leskensä, ruotsikko,
jcutui osalliseksi ajan taikauskoa kuvaavaan
juttuun, kun piispa Gezelius syytti häntä
taika-tai myrkkyjuoman valmistamisesta sairaalle
vaimollensa. K. G.
Alaoikeus ks. Alioikeus.
Alaotra [-o’-], Madagaskarin suurin järvi.
Alapasteri ks. Alabasteri.
Alapuriini, niin nimitetään kaupassa
puhtainta, vedestä vapaata villarasvaa. vrt.
Lanoliini.
Alarcon
ko’nj, Pedro Antonio de [-(1833-91), esp. kirjailija ja politikoitsija, kirjoittanut
m. m. humoristillisen novellin „El sombrero de
tres picos"(suomeksi 1907 „Kolmikolkka hattu"),
„Historietas nacionales", „Diario de un testigo
de la guerre en Africa", tendenssiromaanit
,,Es-cändolo" ja „La prödiga". V. T.
Alarcon y Mendoza
ko’n i -ö’paj, Juan
Ruiz de in. 1580-1639), esp. [-näytelmäkirjailija, synt. Meksikossa, eleli 1600 jälkeen enim-
mäkseen Espanjassa; aikalaistensa syrjäyttämä,
jälkimaailman kunnioittama; kirjoittanut
luon-nekomediat: „La verdad sospechosa", „Las
pare-des oyen", „Don Domingo de Don Blas" ja
sanka rinäytelmät: „Ganar amigos", „El tejedor de
Segovia". Niissä ilmenee miehekästä, syvää
luonteenkuvausta. V. T.
Alaria esculenta [-lä’- -e’n], Atlantin
pohj.-osissa sangen yleinen ruskolevä, jonka 6-7 m
pituisia, keitettyjä ja keittämättömiä sekovarsia
färsaarelaiset käyttävät ravintona. Toisia A 1
a-r i a-lajeja käyttävät tsuktsit samaan
tarkoitukseen.
Alarik (375-410), länsigoottien kuningas,
Baltein suvusta. Tultuansa 395 kuninkaaksi, vei
hän kansansa hävitysretkelle
Konstantinopolia kohti ja Kreikkaan,
mutta meni sitten Illyriaan, jonka
keisari Arkadios antoi hänen
valtaansa. Täältä hän hyökkäsi v.
400 ja seur. vuosina Italiaan, josta
kuitenkin Stiliko hänet torjui.
Mutta Stilikon murhan jälkeen hän
saarsi 408 Rooman, jonka
suunnattomilla lunnailla täytyi ostaa
itsensä vapaaksi hävityksestä.
Sodan uudestaan sytyttyä A. valloitti 24 p.
elok. 410 Rooman, joka nyt joutui kauhean
ryöstön alaiseksi. A. jatkoi matkaansa
Ala-Italiaan tuumien Sisilian ja Afrikankin
valloitusta, mutta täällä hänet Cosenzassa saavutti
äkkinäinen kuolema; kertomuksen mukaan
hänet haudattiin Busento-joen pohjaan. — A. II
oli länsigoottien kuninkaana 484-507, julkaisi
erään lakikirjan „Breviarium Alaricianum";
kaatui Poitiersin taistelussa Klodvigia vastaan.
K. G.
Alarikkihapoke, oikeammin t h i o r i k k
i-happo (n2S,03), on tunnettu ainoastaan
suoloissaan. Voidaan pitää rikkihappona, jossa yksi
happiatomi on vaihdettu rikkiin. Nykyisessä
kem. kielenkäytössä tarkoittaa a. happoa H3SO,.
Alarikkihapokkeinen natriumi, oikeammin
natriumthiosulfaatti, kem. yhdistys,
jossa on natriumia, rikkiä ja happea (Na,SjO,
-{- 5H.O), thiorikkihapon natriumsuola.
Valmistetaan kuumentamalla
natriumsulfiitti-liu-osta rikkihärmeen kera. Kiteytyy suuriin,
värittömiin, helposti liukeneviin prismoihin. A n
liuokseen liukenevat hopean halogeeni-suola’
helposti muodostaen kaksoissuoloja, jonka vuoksi
Fe on saanut tärkeän käytännön
valokuvauksessa „kiinnitys-(fikseeraus-) suolana".
Käytetään edelleen n. s. „antikloorina" poistamaan
kloorilla valkaistuista kankaista ylimääräisen
kloorin. B.
Alarmeerata (ransk. alanne = melu,
hätähuuto, < it. all’ arme = aseisiin !), hälyyttää,
antaa hälyytysmerkki. — A 1 a r m i, hälyytys.
Alasaksa ks. Saksan kieli.
Alasaksin murre ks. Saksan kieli.
Alasalpietarihappo (a 1 a t y p p i h a p p o) ks.
T y p p i.
Alasin, rautainen, tavallisesti valettu alusta,
jonka päällä metallia takomalla muovaillaan.
Pienet kellosepän alasimet ovat teräksestä j»
kiinnitetään käytettäessä ruuvipenkkiin. Isoissa
sepän alasimissa on vain selkä teräksestä ja sen
toinen pää on tavallisesti muodostettu suippene-
Alarik.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
