Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alanus ab Insulis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
207
Alasinpölkky—Alavieska
208
vaksi sarveksi, jonka ympäri metallia
taivutetaan, toisessa on reikä upokkaita varten, joita
eri töissä käytetään. Sepän alasin kiinnitetään
maahan upotettuun puiseen
alasinpölkky y n, höyryvasaran alla on erityinen luja
perustus. Levysepät, astiantekijät, kultasepät
y. m. käyttävät erikoisalasimia. J. C-én.
2. Anat., eräs kuuloluista. ks. Kuuloelin.
!. Paja-alasin 2. Yeitsisepän a. 3. Yiilasepän a.
4. suutarin a. 5. Katonlaskijan a.
6. Peltisepän a.
Alasinpölkky ks Alasin.
Alaska [alaska] (Aljaska, ven. Aljaska),
tuliperäinen niemimaa, joka muodostaa
Pohjois-Ameriikan luoteisimman osan. Vuoteen 1867
se kuului Venäjälle, joka silloin möi sen 7,6 milj.
dollarista Yhdysvalloille. Näihin se nyk. kuuluu
valtiollisesti hallitusalueena; 1,376,300 km3.
Asukkaina oli ennen ainoastaan eskimoita ja
intiaaneja, sekä harvoja kalastusta tahi metsästystä
harjoittavia valkoihoisia. Huolimatta kylmästä
arktisesta ilmanalasta, jonka talvien ankaruutta
eurooppalainen tuskin kestää, on asukasluku
viime vuosina melkoisesti lisääntynyt (v. 1900
64,000), sen jälkeen kuin siellä tavattavat
kulta-rikkaudet ovat keksityt. Suurin ja tunnetuin
kullanhuuhtomo-alue on Jukon-joen alue,
napapiirin eteläpuolella. W. S-m.
Alastaro. 1. Kunta Turun ja Porin 1.,
Leimaan khlak., Loimaa-Metsämaa-Alastaron
nimismiesp.; Loimaan asemalta 18 km kirkolle;
273,9 km3, joista viljeltyä maata 7,449 ha (1901) ;
47 ’/< manttaalia ; 965 ruokakuntaa, joista
maan-vilj. pääelinkeinonaan harjoitti 548, teollisuutta
129 (1901) ; 4,531 asuk. (u/„ 1906), n. 0,1 %
ruot-sink.; 887 hevosta, 3,178 nautaa (1906). — Teoll.
lait.: Alastaron tulitikkutehdas, A:n
osuusmeijeri, Virtsanojan osuusmeijeri. — Osuus
Loimaa-Pöytyän säästöpankkiin, joka sijaitsee Oripäässä.
Kunnanlääkäri ja sairashuone yhteiset Loimaan
kanssa. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Turun arkkih.k., Porin ylärovastik.; alkujaan
Loimaan kappeli (per. 1688), itsenäiseksi
khrakun-naksi ’/» 1869 (Keis. k. 3,/,61). Kirkko puinen
(1841, korj. 1896). [K. Killinen, „Kiint.
mui-naisj. Loimij. kililak., Alastaro". (Suom.
Mui-naism. Yhd. Aikakauskirja II.).] K. S.
A la suite [nyi’lj (ransk.), seurueeseen
kuuluva.
Alatau, vuoriryhmä Keski-Aasiassa,
Dsunga-ria8.sa, Tiensan vuorten pohjoispuolella, kohoaa
4,700 m yli merenp.
Alativihreä on kasvi, jonka lehdet pysyvät
varisematta useita vuosia. Meillä ovat havupuut
ja muutamat varvut, kuten kanerva, puolukka
y. m. alativihreitä. Pohj. pallopuoliskon pohjoi-
simmassa osassa on lähinnä puurajaa alativihreä
havupuuvyöhyke, etelämpänä on
Välimeren-mais-sa, Etelä-Kiinan vuoristossa, Etelä-Japanissa,
Floridassa ja Meksikon ylängöllä toinen lämpöä
suosivien alativihreiden puiden ja pensaiden
muodostama kasvi vyöhyke. A:t ovat myös
kuuman vyöhykkeen sademetsät. Eteläisellä
pallo-puoliskolla muodostavat a:t kasvit omituisia
yhdyskuntia Kapmaassa, Etelä-Ameriikan
eteläkär-jellä ja Austraaliassa („Scrubs").
Alatornio (ruots. Nedertorneå). 1.
Kunta, Oulun 1., Kemin khlak.,
Alatornio-Ka-rungin nimismiesp., Tornion kaupungista 2 km
kirkolle; 867,5 km3, joista viljeltyä maata 5,929
ha (1901) ; 7C "/„ manttaalia; 1,448 ruokakuntaa,
joista maanvilj. pääelinkeinonaan harjoitti 592,
teollisuutta 502 (1901) ; 7,327 as., n. 0,05 %
ruot-sink.; 696 hevosta, 3,628 nautaa (1906). —
Teoll.-lait.: tiilitehdas ja osuusmeijeri. —
Säästöpankki. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Kuopion hiippak., Kemin rovastik.; mainitaan
kappelina 1345, itsenäisenä khrakuntana 1477;
kuului Ruotsin Hernösandin hiippakuataan,
kunnes Haminan rauhassa 1809 seurakunnan itäinen
osa ynnä kirkko jäi Suomen puolelle. K. S.
Alatti(o) (lap. Aitta, norj. Alten),
kihlakunta Ruijassa, pitäjä A:n
kihlakunnassa A.-vuonon varrella. Ennen viljeltiin siellä
ohraa (pohjoisin seutu, missä sitä on viljelty).
— Luoteis-Lapin asukkaiden tärkeimpiä
markkinapaikkoja.
Alatti(on)-joki, Ruijassa, 185 km pitkä, 7,397
km3 ala, alkaa Suomen rajalta, laskee
A.-vuonoon, kalarikas, alajuoksussaan venekululle
kelpaava; raju jääulähtö keväällä.
Alatti(on)-vuono, Ruijassa, 35 km pitkä,
vähäpätöinen lahti; sen nimi Kvænviken on
johtunut lukuisista siellä asuvista suomalaisista
(kvæner).
Alauda
a’u j, leivonen, ks. Leivoset.
Alavesi, matalavesi; padon alapuolella oleva
vesi. — Alavesipato, pato, joka on [-pato-mattoman veden korkeutta matalampi.
J. C-én.
Alaveteli (ruots. Nedervetil). 1. Kunta,
Vaasan 1., Pietarsaaren khlak.,
Kokkola-Alavetelin nimismiesp., Kokkolan asemalta kirkolle
20 km, Ykspihlajan satamasta 26 km; 158,9
km3, joista viljeltyä maata 3,084 ha (1901) ;
19,9 manttaalia ; 312 ruokakuntaa, joista
maanvilj. pääelinkeinonaan harjoitti 230 (1901) ;
2,262 as., n. 92% ruotsink.; 227 hevosta, 1,654
r.autaa (1906). — Teoll.-lait.: Osuusmeijeri. —
Säästöpankki. — 2. Seurakunta,
konsisto-rillinen, Turun arkkih., Kokkolan rovastik.;
rruod. 1752, itsen, khrakunnaksi ’/» 1897 (Sen.
p. 33/, 1894) Kokkolasta. Kirkko puinen (1817).
[L. K. Sandelin, „Arkeol, och hist. beskr. öfver
den sv. spr. delen af Pedersöre härad,
Nedervetil" (Suom. Muinaism. Yhd. Aikakauskirja
XIV).] K. S.
Alavieska. 1. Kunta, Oulun 1., Sälöisten
khlak., Alavieska-Kalajoki-Raution nimismiesp.,
Ylivieskan asemalta kirkolle 18 ’/> km, Kalajoen
laivalaiturille 27 k.n; 266 km3, joista viljeltyä
maata 4,984 ha (1901); 23 •/„ manttaalia; 521
ruokakuntaa, joista maanvilj. pääelinkeinonaan
harjoitti 315 (1901) ; 3,264 as., ei ruotsink.; 373
htvosta, 1,981 nautaa (1906). — Teoll.-lait.: vesi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
