Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alavuden tuomiokunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
’209
Alavuden tuomiokunta—Albatrossi
210
saha. — Säästöpankki. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Kuopion hiippak., Kalajoen
ro-vastik.; saaruahuonekunta 1733, itsenäiseksi
khrakunnaksi ’/, J902 (Keis. k. ,7/10 1879)
Kalajoesta Kirkko puinen (1795). K. S.
Alavuden tuomiokunta käsittää Lapuan,
Nurmon; Kuortaneen, Alavuden, Peräseinäjoen
kylän, Töysän ; Alajärven ; Soinin, Lehtimäen ;
Lappajärven, Evijärven, Kortesjärven,
Vimpelin käräjäkunnat.
Alavus (ruots. Alavo). 1. Kunta.
Vaasan 1., Kuortaneen klilak.,
Kuortane-Alavus-Töy-sän nimismiesp.; Alavuden asemalta kirkolle
3 ’/, km; 845,9 km1, joista viljeltyä maata 10,560
ha (1901); 23’/, manttaalia; 1,694 ruokakuntaa,
joista inaanvilj. pääelinkeinonaan harjoitti 1,220,
teollisuutta 138 (1901) ; 9,730 as., joista n. 20
ruotsink.; 1,048 hevosta, 3,862 hautaa (1906). —
Teoll.-lait.: höyrysaha, Alavuden ja Sulkavan
osuusmeijerit. — Kunnan- ja piirilääkäri,
apteekki. — Säästöpankki. — Tunnettu
taistelupaikka 18"/, 08; taistelu oli sodan kuumimpia.—
2. Seurakunta, keisarillinen, Turun arkkih.,
Lapuan rovastik.; saarnahuonekunta 1674,
kuului ensin Ilmajokeen, sitten 1708 Kuortaneeseen;
itsenäiseksi khrakunnaksi 1835 (Keis. k. "/i3 1835).
Kirkko puinen (1825). K. S.
Alba (lat. albua = valkea), katolisen kirkon
valkea messupaita; protestautt isistä kirkoista
ovat anglikaaninen, Skandinaavian maiden ja
Suomen kirkot säilyttäneet sen käytännön.
Alba, Ferdinand Alvarez (1508-82),
heittua. esp. valtiomies ja sotapäällikkö Filip
II:n ajalta.
Syntyisin eräästä Kastilian
ylhäisimmistä suvuista.
Hänen rautainen
lujuutensa ja se palava
into, joka hänessä asui
perinnöllistä
kuninkuutta ja katolista
uskoa kohtaan, tekivät
hänestä ennen pitkää
Euroopan
kuuluisim-N man ja pelätyimmän
sotapäällikön. Jo
Mühl-bergin taistelussa v.
1547 hän
ratsuväellänsä vaikutti
ratkaisevasti Kaarle V:n
voittoon. Voitokkaasti hän sen jälkeen taisteli
Italiassa paavin ja Ranskan joukkoja vastaan.
Mutta enin kuuluisaksi A. tuli Alamaissa, jonne
Filip II lähetti hänet v. 1567 kukistamaan siellä
syntynyttä kapinaa. Heti maahan tultuaan hän
asetti erikoisen tuomioistuimen käsittelemään
kapinaan osaa ottaneiden asiata. Julmista
tuomioistaan se sai kansalta nimen „verioikeus".
Tuomittujen ja mestattujen joukossa olivat m. m.
kreivit Egmont ja Hoorn. Maa joutui
lamauk-sen valtaan. Kun A. sitten vaati tavattoman
korkeita veroja irtaimesta omaisuudesta, puhkesi
kapina jälleen ilmiliekkiin, ja vaikka A. sai
kapinallisista, joiden johdossa oli Vilhelm
Orania-lainen, useita voittoja, ei hän näyttänyt voivan
kapinaa kukistaa. Hänet kutsuttiin pois
Alamaista 1573 ja joutui joksikin aikaa
epäsuosioon. 1580 määrättiin hänet kuitenkin
armeijan päälliköksi, jonka Filip II lähetti Portuga-
lia valloittamaan. Siinä hän onnistui hyvin,
mutta kuoli, ennenkuin ennätti palata
Portugalista 1582. O. il-e.
Albacka, kartano Hattulassa, Hämeenlinnasta
pohjoiseen, meijeri- ja karjanhoitokoulu.
Alba Longa, muinainen kaupunki Italian
Latiumissa, tarun mukaan Aineiaan pojan
Aska-nioksen perustama. Pidettiin Rooman
emäkau-punkina. Historiallisena aikana Alba Longaa ei
enää ollut olemassa; kerrottiin roomalaisten sen
hävittäneen Tullus Hostiliuksen aikana.
Albania [-bä’-] (alb. S k i p e r i a, turk.
Ar-n a u t), korkea, jylhä ja karu vuoristomaakunta
Adrian ja Joonian merien rannikolla; siihen
kuuluvat vanhat maakunnat Epeiros ja osa
Illyriaa. Nykyään Turkki siitä omistaa
pohjoisen ja Kreikka kaakkoisen osan.
Pinta-ala 93,610 km1; n. 2 milj. as. Pohjois 1.
Ylä-Albania on etenkin koillisosassaan hyvin
vuorista ja korkeata (aina 3,000 m yi. mp.). —
Albanialaiset nimittävät itseään
skipe-taareiksi, turkkilaiset nimittävät heitä
arnau-teiksi. He ovat keskikokoista, yleväryhtistä.
hurjaa, sotaista ja kavalaa vuorikansaa;
harjoittavat karjanhoitoa ja maanviljelystä ja ovat
verrattain alhaisella sivistyskannalla. Väkiluku
1,9 milj., joista 1,1 milj. asuu Turkissa ja 0,25 milj.
Kreikassa, loput pääasiallisesti Italiassa, missä
ovat palkkasotureina. Albanialaiset tunnustavat
joko kreikkalaiskatolista, roomalaiskatolilaista
tahi Muhammedin oppia, mutta ovat hyvin
taikauskoisia ja ovat säilyttäneet, monta pakanallista
menoa. Verikosto on tavallinen. Albanian
kieli on itsenäinen haara indoeurooppalaista
kielikuntaa. Varsinaista kirjallisuutta ei vielä
ole; yhteiseen kirjakieleen on vasta viime
aikoina ruvettu pyrkimään. W. S-m.
Albano [-bä’-] (A. L a z i a 1 e), kaupunki
Italiassa, Rooman maakunnassa 170 m syvän
luon-nonihanan Albanojärven rannalla, 8,000 ns.
(1901). Roomalaisia muinaisjäännöksiä ja
rikkaitten roomalaisten huviloita. —
Albano-vuoret, tuliperäisiä, luonnonihania
keilavuo-ria Rooman maakunnassa, korkein huippu, Monte
Cavo, 956 m yi. merenp. W. S-m.
Albano-järvi [-bä’-] ja A.-v u o r e t ks.
Albano.
Albano-kivi [-bä’-], harmaa tai
viheriänhar-maa tuffivuorilaji, jota tavataan Albano-vu"
rissa. Roomalaiset käyttivät sitä, n. s. p e p e r
l-n o a, rakennuskivenä.
Albanus [-bä’-], Pyhä, perintätiedon
mukaan Englannin ensimäinen marttyyri, teloitettu
Diokletianuksen vainossa.
Albany (ölbani). 1. Yhdysvaltojen New-York
valtion pääkaupunki Hudsonvirran varrella,
98,920 as. (1903). Yliopisto. Katolilainen ja
protestanttinen piispanistuin. Kauppa- ja
teh-daskaupunki, käy puutavara ja viljakauppaa;
rauta- ja oluttehtaita. — 2. Länsi-Austraalian
etelärannikolla sijaitseva tärkeä satamakaupunki
3.600 as. – 3. Alue länt. Kapmaassa. — 4.
Monen paikan ja joen mmi Pohjois-Ameriikassa.
Albatrossi (Diomedea exsulans) kuuluu
pitkä-siipisten (Longipennes) lahkoon. On
tavattoman suuri ja vahvarakenteinen lintu; sen
pituus on 115 cm, siiven kärkien väli 3’/2-4’/, m.
Lukuunottamatta mustia siipisulkia se on
puhtaan valkoinen, nuorempana kumminkin ruskea-
Alba.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
