Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksandra Niili ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
225
Aleksandra Niili—Aleksandrian kirjastot
226
vuotta myöhemmin naimisiin Unkarin
varakuninkaan, arkkiherttua Josefin kanssa.
K. B:dt.
Aleksandra-Niili, suurin Victoria Njansaan
laskeva joki, jota sen vuoksi pidetään Niilin
lähteenä. Nimi on Stanleyn antama.
Aleksandreia ks. Aleksandria.
Aleksandri ks. A 1 e c s a n d r i, Vasile.
Aleksandria (kreik. Aleksandreia). 1.
Kuuluisa kaupunki vanhassa Egyptissä.
Aleksanteri Suuri rakennutti sen v. 332 e. Kr. kapealle,
Välimeren ja Mareotis järven väliselle
maakaistaleelle, vastapäätä Pharos saarta, joka
aallonmurtajalla yhdistettiin siihen. A:lla oli kaksi
hyvää satamaa kannaksen kummallakin puolen.
Pharos saarelle rakennettiin kuuluisa loistotorni
hyödyksi merenkulkijoille. Kaupunki oli
säännöllisesti rakennettu, kadut kulkivat suorina
leikaten toisiaan suorissa kulmissa.
Ptolemaios-kuningasten aikana (ks. Aleksandrian
tistä suuruutta ja loistoa muistuttavat enään
vain rauniot.
Nykyajan A., turk. Iskanderijeh, on
Egyptin pääsatama ja välittää maan tuonnin ja
viennin. Satamassa käy vuosittain laivoja,
joitten yhteenlaskettu tonniluku nousee 2 ’/j milj. ja
joista puolet ovat englantilaisia. Molemmat
satamat ovat vielä käytännössä; Pharos saarelle
on rakennettu kediivin palatsi ja uusi
loisto-torni, vanhan kohdalla on linnoitus.
Kaupungin itäosan täyttää eurooppalaisten
kaupunginosa; täällä heitä sanotaan frankeiksi
(frenghi), ranskalaisiksi; lännessä on
arabialaisten ja satamien välissä sekä Pharos saarella
turkkilaisten kaupunginosa. 376,833 as. (1907).
2. Kaupunki Yhdysvalloissa, Virginiassa
Po-tomac joen varrella, 12 km Washingtonista;
15,000 as.
Aleksandrialainen aikakausi Kreikan
kirjallisuuden historiassa luetaan tavallisesti n.
Aleksandria.
kirjastot) oli se maan pääkaupunki,
maineeltaan kaunein ja rikkain maailmassa; sen
asukasluku nousi miljoonaan ja siellä asui monta
kansallisuutta, etenkin kreikkalaisia ja
juuta-llaisia. Edullisen asemansa vuoksi se kävi
kauppaa kaikkien maitten kanssa ja sen lasi-,
pa-,peri- ja vaatetavarat olivat hyvin haluttuja ja
kuuluisia. Rooman vallan alle jouduttuaan tuli
Æe tämän kaupungin vilja-aitaksi. A:aa
koristivat monet ihanat rakennukset ja palatsit.
Ptolemaios II:n aikana rakennettiin kuuluisaksi
tullut Huseiun, eräänlainen tiedeakatemia, jossa
maailman etevimmät tiedemiehet rauhassa
sai-•vat antautua työhönsä ja käyttää sen
suurenmoisen kirjaston aarteita. Kirjasto paloi v. 47
•e. Kr., mutta pian sen jälkeen tuotiin sinne
korvaukseksi Pergamoksen (ks. t.) kirjasto. 3:nnella
ja 4:nnellä vuosis. j. Kr. hävitettiin taasen tämä,
niin että vain muutama teos saatiin pelastetuksi.
Arabialaiset, jotka sen jälkeen valloittivat
kaupungin, tekivät pitkäksi aikaa lopun sen
kukoistuksesta ja vasta 19:nnellä vuosis. se taas on
tullut tärkeäksi kauppakaupungiksi. Sen
en-tS. Painettu 09.
| v :sta 300 e. Kr. Rooman keisarivallan alkuun,
ks. Kreikan kirjallisuus.
Aleksandrialainen koulu, kristillinen
kate-keettikoulu Aleksandriassa 2-4 vuosisadalla, jo-> a
kristillisiä oppeja esitettiin tieteellisessä
muodossa sivistyneille kirkkoon pyrkijöille. Tämän
tavallaan ensimäisen kristillisen korkeakoulun
kuuluisat opettajat Pantænus, Klemens ja
Orige-nes sekä heidän oppilaansa muodostavat
„varhaisemman aleksandrialaisen koulukunnan", jonka
teologialle on ominaista pyrkimys saattaa usko
ja tieto, ilmoitus ja kreikkalainen filosofia
sopusointuun, m. m. allegorisen raamatunselityksen
avulla. „Myöhäisempi aleksandrialainen
koulukunta", jonka pääedustajat ovat Athanasius ja
Kyrillus, antoi taistelussa „antiokialaista
koulukuntaa" vastaan tärkeitä lisiä
kolminaisuusoppia ja Kristuksen luontoa koskevien
kysymysten käsittelyyn ja dogmimuodostukseen 4-6
vuosisadalla. J. G.
Aleksandrian kirjastot, vanhan ajan
suurimmat kirjalliset aarreaitat, joihin
Ptolemaios-su-kuiset Egyptin kuninkaat 3:nnesta vuosisadasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
