Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksandra Niili ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
227
Aleksandrian sota—Aleksanteri
228
e. Kr. alkaen kustannuksia säästämättä pyrkivät
kokoomaan kaikki kreikkalaisen kirjallisuuden
tuotteet. Pääkirjastossa, joka oli Runottarien
pyhäkön (Müseionin) yhteydessä, kerrotaan
Cæsarin aikana olleen 700,000 kirjakääröä.
Toinen, pienempi kirjasto oli Sarapis-jumalan
temp-lin (Sarapeionin, Serapeionin)
yhteydessä. — Koottujen käsikirjoitusten vertaaminen
ja varmentaminen normaalitekstien
aikaansaamista varten aiheutti filologisen tutkimustyön,
joka saavutti korkean metodisen
kehityskan-nan ja johon myöhemmän antiikin oppineisuus
suureksi osaksi perustui. O. E. T.
Aleksandrian sota, se kapina, joka v. 47
e. Kr. syntyi Aleksandriassa, kun Caesar,
Poinpe-juksen murhan jälkeen, sinne saapui, ja päättyi
siihen, että hän korotti Kleopatran Egyptin
valtaistuimelle.
Aleksandriini, ransk. runomitta, jota ensi
kerran käytettiin (n. v. 1180) „Aleksanderin
laulussa" sekä myöhemmin, varsinkin n. s.
klassillisena aikana Ranskan eepillisessä ja
draamallisessa runoudessa. Aleksandriinisäe sisältää 12
tai 13 lyhytpitkää (jambista) tavua, tahtilepo
aina 6:nnen tavun jälkeen. Se taipuilee
luontevasti ranskan kielen henkeen, vuoroin yksi-,
vuoroin kaksitavuisine loppusointuineen. Suomeksi
sitä ovat koettaneet muodostella O. Manninen
Molièren „Oppineiden naisten" ja Eino Leino
Racinen „Phaidran" käännöksessä, kumpikin eri
tavalla. V. T.
Aleksandriitti ks. Krysoberyll i.
Aleksandros ks. Aleksanteri Suuri ja
Paris.
Aleksandros Aphrodisialainen /-e’- -di-],
kreik. filosofi, 2:sen ja 3:nnen vuosis. vaiheilla
j. Kr. Kuului peripateetikkojen oppisuuntaan;
tärkeä Aristoteeleen teosten selittäjänä.
Aleksandrovsk [-a’n-]. 1. Linnoitettu
kaupunki Jekaterinoslavin kuvernementissä
Venäjällä Dnjepr-joen varrella 24,196 as. (1900). — 2.
Murmanin rannikolla sijaitseva, v. 1899
perustettu satamakaupunki, jonka satama on sovelias
myöskin talviliikenteelle. S-m.
Aleksanteri (kreik. Ale’ksandros = „miesten
torjuja") Suuri (356-323 e. Kr.). Makedonian
kuninkaan
Philippos II:n ja hänen
puolisonsa
Olympi-aan poika. Häntä
kasvatti 13 v:n iästä
filosofi Aristoteles.
Tämä herätti
pojassa halua suuriin
urotöihin, mutta
samalla jalomielisyyden,
joka hillitsi hänen
intohimojaan.
Opettajansa johdolla hän
oli tutustunut
Homeroksen runoihin.
Hänen esikuvansa
oli Akhilleus.
Kuullessaan isänsä voitoista valitti hän poikana, !
ettei hänelle jäänyt enää urotöitä
suoritettavaksi. Mieheksi kasvaneena hän voitti kaikki
urheilussa ja sotaisissa harjoituksissa. Häntä
sai isä melkein tykkänään kiittää voitostaan
Kaironeian tappelussa (338). Kun Philippos mur-
Aleksanteri Suuri.
hattiin 336, pääsi A. hallitsijaksi. Hallituksensa
alussa oli hänellä paljo kapinoita
kukistettavana. Saatuaan kreikkalaiset tunnustamaan
itsensä Persiaan tehtävän sotaretken johtajaksi,
täytyi hänen rientää kukistamaan Traakian
pohjoisosassa (Tonavan laaksoissa) ja Illyriassa
vastarintaan nousseet barbaarikansat; niiden
alistuessa saapui tieto, että Theba ja
Demosthe-neen innostuttama Ateena jälleen olivat nousseet
A:ia vastaan. Thebalaiset A. voitti, ennenkuin
ateenalaiset olivat apuun ehtineet. Theba
hävitettiin niin perinpohjaisesti, että vain
Pindarok-sen talo säästettiin. Ateena alistui kohta ja
Kreikan vastarinta oli lopussa.
A. lähti v. 334 sotaretkelleen Aasiaan
mukanaan 30,000 jalkamiestä ja 5,000 ratsumiestä.
Tultuaan Hellespoutoksen yli hän voitti
Granei-kos-joen varrella 40,000 miehisen persialaisen
joukon. Tämä taistelu ratkaisi Vähän-Aasian
kohtalon. Kulkien pitkin sen länsirannikkoa sai
A. enimmät kreikkalaiset siirtolaiskaupungit
puolelleen uudistamalla niissä kansanvaltaisen
hallituksen. Niiden satamat suljettiin nyt
Persian 400:lta sotalaivalta, jotka vetäytyivät
Samos-saareen. Länsirannikolta A. kulki
Gor-dionin kaupunkiin sisämaassa. Siellä hän
miekallaan katkaisi kuuluisan solmua, jonka
avaaminen muka tuotti Itämaiden herruuden. Matka
jatkui sieltä Kilikiaan. Kilikian kaakkoisessa
kulmassa hän tapasi (333) Issoksen luona
Persian suurkuninkaan Dareioksen, jolla oli
5-tai 600,000 miehen armeija. A. teki
hyökkäyksen keskustaa vastaan, jossa kuningas itse oli ja
voitti sen. A. jatkoi voittokulkuaan pitkin
Välimeren rantaa etelään päin pysähtyen vain
Tyy-roksen edustalle pitemmäksi aikaa, nim. 7
kuukauden piirityksen ajaksi. Tyyros hävitettiin
tykkönään ja samalla oli Persian laivasto
kadottanut viimeisen sotasatamansa. Jatkaen
matkaansa etelään saapui A. Egyptiin, jonka
persialaisten herruutta vihaavat asukkaat
alistuivat vastarintaa tekemättä. Osoittamalla
kunnioitusta egyptiläisten uskonnolle ja tavoille
A. voitti heidät täydellisesti puolelleen.
Välimeren rannalle hän perusti kuuluisan
Aleksandrian. Hän kulki vielä jonkun matkaa
länteenpäin erämaassa sijaitsevaan Ammonin
keitaaseen, jossa Ammonin temppelin papit
vihkivät hänet Ammonin pojaksi ja ilmoittivat,
hänen tulevan maailman herraksi. Täten
sai ikäänkuin jumalan siunauksen
suurisuuntaiselle tuumalleen. Egyptistä A. kulki
Assyriaan, jossa Gaugamelan luona (Arbelan
läheisyydessä) 331 uudestaan kohtasi Dareioksen
joukkoineen. Tässäkin taistelussa katkaisi A.,
samaten kuin Issoksen luona, falangillaan
vihollisen keskustan. Tämän voiton kautta sai
Persian valtakunta kuoliniskunsa. Dareios
pakeni Ekbalanaan, mutta A. lähti Babyloniin,
joka vapaaehtoisesti alistui. Täälläkin A. osoitti
kunnioitusta kansan uskonnolle samaten kuin
Egyptissä ja antoi uudestaan rakentaa Kserkseen
hävittämän Belin temppelin. Babylonista matka
kulki Susaan ja sieltä Persepolikseen, jossa A.
poltatti vanhan kuninkaallisen linnan Persian
valtakunnan häviön merkiksi. San jälkeen hän
sai valtaansa myöskin Ekbatanan. Vuoden 330
alussa hän kääntyi uudestaan Dareiosta vastaan,
mutta ei saanut häntä käsiinsä, koska Baktriaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
