Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alumen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Alafwy, Alawoi, Alawos järvi, Gananderin
mytologiassa: Aluen, Alaman, Aloen, Alwe järvi.
A.N.
Alumen [-lū’-] (lat.), aluna; A. plumosum,
asbesti: a. ustum, poltettu aluna. vrt. Aluna.
Aluminaatit, eräänlaisia suoloja, joissa
aluminiumhydroksidi esiintyy happona ja jotka siis
voidaan ajatella syntyneiksi
aluminiumhydroksidista, niin että tämän vety on korvattu
metallilla.
Aluminiumi (lat. alū’men = aluna), eräs
tavallisimmista luonnossa esiintyvistä metalleista
(kem. merkki Al), esiintyy luonnossa etenkin
silikaattina (maasälvässä, kiilteessä ja savessa),
fluoridina (kryoliitissa), hydroksidina
(hydrargilliitissa, banksiitissa ja diasporissa) sekä vielä
oksidina (ks. t.). Valmistetaan nykyään
melkein yksinomaan elektrolyyttisesti a.-oksidista,
johon on sekoitettu kryoliittia, jotta se
helpommin sulaisi. A. on harmaan valkea, kiiltävä
metalli, jokseenkin yhtä raskasta kuin lasi (om.-p.
2,7, atomip. 27,1) ja yhtä kovaa kuin hopea; sitä
voidaan kiillottaa, valssata hienoksi levyksi ja
takoa lehtialuminiumiksi; on ilmassa sangen
pysyväinen, ei hapetu sanottavasti
kuumuudessakaan; sulaa noin 700°:ssa, liukenee helposti
suolahappoon, kuumaan laimeaan rikkihappoon,
mutta ei typpihappoon: liukenee myös kali- ja
natronlipeään muodostaen n. s.
aluminaatteja. A:n keksi Wöhler 1827, vuodesta 1853
Deville sitä valmisti suurissa määrin
natriumaluminiumkloridista ja natriumista, mutta vasta
elektrolyyttisen valmistustavan keksiminen
(Kiliani, Héroult, Hall n. 1886) antoi sille
suuremman käytännöllisen merkityksen. Sitä
käytetään kaikenlaisten tarvekalujen valmistukseen,
litografiassa (algrafia), laiva- ja
rautatierakennuksessa, polttoaineena Goldschmidtin
menettelytavassa (ks. t.) j. n. e.
Kokonaistuotanto 1903 n. 8,25 milj. kg. (W. B.)
Aluminiumhydroksidi, kem. yhdistys
aluminiumista, hapesta ja vedystä (Al(OH)3), saadaan
hyytelömäisenä valkeana sakkana saostamalla
aluminiumsuolaliuosta ammoniakilla. A.
liukenee helposti sekä happoihin että väkeviin
emäksiin muodostaen edellisessä tapauksessa
happojen aluminiumsuoloja, jälkimäisessä n. s.
aluminaatteja. Suuren taipumuksensa tähden
yhtyä useihin orgaanisiin väriaineisiin
käytetää a:a värjäystehtaissa peittauksena.
Aluminiumlejeeringit, aluminiumia
sisältävät lejeeringit, valmistetaan suorastaan
sulattamalla aluminiumia ja muita metalleja yhteen.
Niistä ovat tärkeimmät:
aluminiumipronssit, joissa on kuparia ja noin 2,5-10%
aluminiumia; kauniita, kullan keltaisia; eivät
muutu ilmassa, jonkatähden niistä valmistetaan
kaikenlaisia koristetavaroita ;
aluminiumimessinki, kaunis keltainen lejeerinki, joka
kuparin ja sinkin ohella sisältää 1,3-8%
aluminiumia ; magnaliumi, hopeanvalkoista,
kiiltävää ja varsin lujaa, helposti taottavaa
lejeerinkiä; sisältää paitsi aluminiumia noin 10-30%
magnesiumia. Sitä käytetään nykyään paljon
korvaamaan messinkiä ja muita metalleja.
Aluminiummessinki ks.
Aluminiumlejeeringit.
Aluminiumoksidi, saves, kem. aluminiumin
ja hapen yhdistys (Al2O3), esiintyy luonnossa
korundina, rubiinina ja safiirina
sekä, vähemmän puhtaana, smirgelinä.
Aluminiumpronssi ks.
Aluminiumlejeeringit.
Aluminiumsilikaatit ovat piihapon
aluminiumsuoloja; esiintyvät luonnossa m. m.
savena sekä kaoliinina eli
porsliinimaana. Kaksoissilikaatteiua yhdessä muiden
metallien silikaattien kanssa muodostavat a:t
kiinteän maankuoren pääosan.
Aluminiumsuolat. happojen ja aluminiumin
kem. yhdistyksiä, jotka johdetaan hapoista niin,
että näiden vety ajatellaan korvatuksi
aluminiumilla; a:t ovat värittömiä ja yleensä veteen tahi
suolahappoon liukenevia. Veteen liukenevat a:t
ovat kirpeänmakuisia ja niitten liuoksilla on
hapan reaktsioni. Tärkeimpiä a:ja on aluna.
Aluminotermia, metallioksidien pelkistäminen
aluminiumpulverin avulla; jos metallioksidi- ja
aluminiumpulveri-seos erityisen sytytysaineen.
esim. räjähdyselohopean avulla, sytytetään,
palaa aluminiumi metallioksidin hapen
kustannuksella; oksidin metalli eroaa sulassa tilassa.
Menettelytapaa käytetään korkean lämpötilan
saavuttamiseksi, osaksi myös muutamien
metallien niinkuin kromin ja mangaanin
valmistukseen oksideistaan.
Alumni (lat. alumnus < alere = elättää),
turvatti ; oppilas.
Aluna (lat. alū’men), kaliumalunan lyhyempi
nimitys, kidevettä sisältävä
aluminiumsulfaatin ja kaliumsulfaatin kaksoissuola (K2SO4
Al2(SO4)3 24 H2O). Alunaa valmistetaan
alunakivestä (ks. t.). Tämä pasutetaan
500-800°:seen, asetetaan ulkoilmaan ja kostutetaan
usein vedellä. Kun sitä sitten vedellä uitetaan,
saadaan a.-liuos, josta a. jäähdyttäessä kiteytyy.
Myös a.-savesta ja a.-liuskeesta eri
keinoin valmistetuista aluminiumsulfaattiliuoksista
saadaan, lisäämällä kaliumsulfaattia, alunaa.
Väkevöidyistä lämpimistä liuoksista a. erkanee
hämmentäessä valkoisina pieninä kiteinä, n. s.
„alunajauhona”. Kuumentamalla 92°:seen
a. sulaa kideveteensä, joka yhä lämmittämällä
haihtuu pois, ja jälelle jää rakollinen, vedetön
eli poltettu a. Kaupassa on a. suurina,
värittöminä, läpikuultavina oktaeederikiteinä. 100
osaan vettä liukenee 0°:ssa 3,9 osaa kiteistä a:a,
100°:ssa 357,5 osaa, huoneliimmössä n. 12 osaa.
Maultaan a. on makean katkeraa ja limakalvoja
kutistavaa. A:lla on laaja käytäntö
väriaineiden valmistuksessa, peittausaineena, paperin
liima-aineena, veden puhdistamisessa y. m.
Alunajauho ks. Aluna.
Alunakivi, valkea, punertava tai harmaa
trakyyttinen vuorilaji, joka vaihtelevissa määrissä
on aluniitin läpitunkema. Esiintyy
tuliperäisissä seuduissa, niinkuin Keski-Italiassa
(Tolfa, Civita Vecchia), Auvergne’ssä, Unkarissa
y. m. A:stä valmistetaan alunaa (ks. t.).
Alunaliima, alunanpitoinen liima, voimakas
paperiliima.
Alunaliuske, rikkikiisu- ja hiilenpitoinen
saviliuske, josta valmistetaan alunaa. Tavataan
Ruotsissa, Saksassa ja Belgiassa.
Alunamaa, usein hiiltä sisältävä savi, jossa
myös on rikkikiisua ja sentähden rapautuessa
syntyy aluminiumsulfaattia. Käytetään
alunan valmistukseen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
