Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ammattiyhdistys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
341
Ammattiyhdistys 343
tuksena olivat kalliit maksut, mikä teki niille
mahdolliseksi avustaa jäseniänsä lakkojen,
työttömyyden, sairauden y. m. sattuessa, vallan
keskittäminen liiton joktomjesten käsiin ja
taitavien toimimiesten kasvattaminen. Ne luopuivat
tavoittelemasta yhteiskunnallista vallankumousta
ja asettuivat työnantajiin nähden puhtaalle
asioimiskannalle koettaen mikäli mahdollista
päästä tarkoitustensa perille rauhallisilla
sopimuksilla. Vuosien 1871-76 a.-lakien kautta
Englannin a:t saavuttivat laissa tunnustetun
aseman. Nyt puheena olleisiin a:iin kuului
pääasiallisesti ammatintaitoista työväkeä. Mutta v.
1889 satamatyömiesten lakon jälkeen rupesi
ammattitaitoa vailla oleva työväkikin perustamaan
a:iä. Nämä uudet yhdistykset poikkesivat
jossain määrin vanhemmista: ne olivat etupäässä
taisteluyhdistyksiä, asettivat maksunsa
alhaisemmiksi, pitivät avustustointa vähemmin
tärkeänä ja olivat halukkaammat turvautumaan
valtion apuun. Nyttemmin molemmat tyypit yhä
enemmän lähestyvät toisiaan. V. 18S9
perustettiin keskusjärjestö, General federation
of trade union s, johon on liittynyt 60
ammattiliittoa.
Englannin a.-liike on suuremmassa tai
vähemmässä määrässä antanut aihetta samanlaisen
liikkeen syntymiseen muissa maissa.
Poikkeuksena ovat oikeastaan vain P o h j o i s-A m e r i
i-kan Yhdysvallat, Euglantia
lukuunottamatta ainoa maa, jossa a:iä syntyi jo ennen
18:nnen vuosisadan puoliväliä. Sikäläisen
a.-liikkeen kehitys on ollut pääpiirteissään sama
kuin englantilaisenkin. 1860-luvulla alkaa
syntyä suuria ammattiliittoja. Tätä nj’kyä suurin
osa niitä on yhtynyt American
federation of labor uimiseksi keskusjärjestöksi.
Se perustettiin „työn ritarien" (ks. t.)
vastapainoksi v. 1881 ja järjestettiin nykyiseen
muotoonsa v. 1886. Jäseniä siinä on tätä nykyä
toista miljoonaa. Ameriikkalaisen a.-liikkeen
kehitystä on vaikeuttanut maahanmuutto,
kansallisuuksien moninaisuus ja tuotantotekniikan
nopea edistys, joka vähentää ammattitaitoisten
työmiestA tarvetta ja helpottaa ammatin
vaihtoa.
Muissa maissa suurteollisuuden mukana
syntyneet a:t ovat pitäneet Englannin a:iä
esikuvanaan, mutta eroavat näistä siinä suhteessa, että
ne alunpitäen ovat joutuneet riippuvaisiksi
valtiollisista ja uskonnollisista ajatussuunnista ja
puolueista. Saksassa a.-liike pääsi alulle
1860-luvulla, varsinkin sen jälkeen kuin toht, Max
Hirsch 1868 oli tehnyt Englannin a.-liikkeen
tunnetuksi ja myöskin sosialistit olivat ruvenneet
niiden perustamista harrastamaan. Saksan a:t
jakaantuvat kolmeen pääryhmään: 1) Suurin
osa on liittynyt sosiaalidemokraattiseen
puolueeseen, keskusjärjestönä v. 1890 perustettu
Generalkommission der
Gewerkschaften Deutschlands (lähes kaksi miljoonaa
jäsentä) ; 2) Kristilliset a:t, joiden joukossa on
sekä katolisia että protestanttisia (noin 350,000
jäsentä) ; 3) Ilirsch-Dunckerilaiset a:t (toista
sataa tuhatta jäsentä). Sitäpaitse löytyy joukko
näistä ryhmistä riippumattomia a:iä. Tämän
hajaannuksen ohessa on Saksan a.-liikkeen
kehitystä suuresti vaikeuttanut nurja ja
ahdasmielinen yhdistyslainsäädäntö. Varsinkin sitä eh-
käisi n. s. sosialistilaki (1878-90). Vasta sen
tultua kumotuksi on Saksan a.-liike ruvennut
tasaisesti ja säännöllisesti kehittymään.
Ranskassa a.-liike on saavuttanut
suuremman merkityksen vasta sitten kuin 21 p.
maalisk. 18S4 annettu laki on tunnustanut a.t
laillisiksi. Työväenliikkeen hajaantuminen
lukuisiin valtiollisiin ryhmäkuntiin, joiden
vaikutuksen alaisina a:t ovat, ehkäisee kuitenkin
niiden keskittymistä ja yhtenäisen lujan johdon
aikaansaamista.
Tanskassa syntyivät ensimäiset a:t
1870-luvun alussa Internatsionalen vaikutuksesta,
mutta varsinaista vauhtia tämä liike sai vasta
18S0-luvulla: 1885 a:t alkoivat yhdistyä
ammattiliitoiksi. Näihin nojautuva koko maan
käsittävä keskusjärjestö, De samvirkende
F a g f o r b u n d, perustettiin 1898. — Myöskin
Ruotsissa alkoi a.-liike 1870- ja 80-luvulla;
ensimäiset ammattiliitot perustettiin 1880-luvun
lopulla. Skandinaavilaisessa työväenkongressissa
Tukholmassa 1897 päätettiin, että kaikissa
kolmessa Skandinaavian maassa oli koetettava
saada ammattiliitot yhdistymään
keskusjärjestöiksi. Tämän päätöksen tuloksena oli Ruotsissa
Landsorganisationen i Sverige,
johon kuuluu suurin osa Ruotsin järjestynyttä
työväkeä ja joka on läheisessä yhteydessä
sosiaalidemokraattisen puolueen kanssa. V. 1907
siihen liittyneissä a:issä oli 126,000 jäsentä:
S.900 kuului toiseen keskusjärjestöön Svenska
arbetarförbundet; 31,100 oli ulkopuolella
näitä järjestöjä. — Norjassa a.-liike alkoi
huomattavammin levitä 1880-luvulla. 1898 osa
ammattiliitoista yhdistyi keskusjärjestöksi A
r-beidernes faglige
Landsorganisation. Norjan a.-liike on verrattain
vähäpätöinen, syystä että maa on harvaan asuttu ja
teollisuus vähän kehittynyt.
Sosialististen aatteiden yhteydessä a.-liike
1870- ja 1880-luvulla levisi Itävalta-Unkariin,
Sveitsiin, Belgiaan, Hollantiin ja Italiaan,
1890-luvulla ja viime aikoina myöskin Espanjaan,
Balkanin niemimaalle, Japaniin ja Venäjälle.
Austraaliassa ja Uudessa Seelannissa a:t ovat
saavuttaneet suuren merkityksen sikäläisen
työ-väenlainsiiädännön perustuksella (vrt.
Kollektiivinen sopimus ja
Sovintotuo-nii o).
Suomessa a.-liike alkoi 1880-luvulta,
samalla vuosikymmenellä, jolloin työväenliike
muutenkin sai alkunsa täällä. Ensimäisiä a:iä olivat
v. 1888 Helsinkiin perustetut suutarien,
maalarien, puuseppäin, räätälien ja satulaseppäin ja
veihoilijain a:t. Liike kehittyi hitaasti
1890-luvulla, jolloin ensimäiset ammattiliitot
syntyivät. Ensinniinen oli kirjaltajain v. 1897
perustama ammattiliitto. Suurempaan vauhtiin pääsi
työväen ammatillinen järjestyminen vasta
vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Useimmat
nykyisistä ammattiliitoista ovat vasta vv. 1906 ja
1907 syntyneet. V. 1907 perustettiin
keskusjärjestö, Suomen ammattijärjestö, johon
vuoden 1907 lopussa oli yhtynyt 19
ammattiliittoa ja 5 paikallisjärjestöä: niissä oli silloin noin
25,000 jäsentä. Ammattijärjestön ulkopuolella
olevissa ammattiliitoissa ja yhdistyksissä
arvioitiin silloin olevan noin 10.000 jäsentä. fvrt.
Ammattiliitto).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
