Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ammattiyhdistys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
345
Voimakkaimpana sekä laajuuteensa että
sisäl-liseen organisatsioniinsa nähden a.-liike tätä
nykyä esiintyy Englannissa, Saksassa ja
Taus-kassa. Missä inääriu a:t ovat levinneet eri
maissa, käy selville seuraavasta tilastosta:
Englanti ............2,106,283 noin 34 41,458,721
Saksa ................2,215,165 „ — 56,367.178
Ranska (t!)05) . 781.344 „ — 38,901,945
Itävalta ............448,270 „ 18 26,150,708
Italia ................273,754 „ 6 32,475,253
Belgia ................15S,116 „ — 6,693,810
Ruotsi ................200,924 „ 39 5,293,851
Austraalia(1905) 100,626 „ — 3,782,943
Tanska................98,432 „ ’ 52 2,449,510
Unkari ............153,332 „ 29 19,254,559
Espanja ............32,405 ,. — 18,618,036
Sveitsi (1905).. 48,000 „ — 3,325,023
Alankomaat . . 128,S45 „ 27 5,104,137
Uusi Seelanti
(1905) ............27,714 „ — 772,719
Norja ................25,339 „ 7 2,221,447
Bulgaria ............5,000 „ — 3,744,283
Serbia ................5,350 „ — 2,492,882
Yhdysvallat ja
Kanada (1905) 2,500,000 „ — 76,000,000
Suomi (1907) .. 35,000 „ —. 2,892,088
Yhteensä ............9,343,899
Italian, Unkarin, Ruotsin, Itävallan,
Espanjan, Tanskan ja Alankomaiden
ammattiyhdistyksissä oli maalaistyöväkeä v. 1906 yhteensä
108,891 henkeä.
A:ten voima vaihtelee myöskin suuresti eri
ammateissa ja teollisuudenhaaroissa. Ne saivat
alkunsa käsityöammattien alalla leviten vasta
myöhemmin suurteollisuuden alalle, erityisesti
hiilikaivos-, puuvilla- ja rautateollisuuden alalle.
Xaisia ja ammattitaitoa vailla olevia
työntekijöitä ou ollut vaikea saada järjestymään;
kotiteollisuuden työntekijät ja maalaistyöväki ovat
useimmissa maissa melkein kokonaan
järjestymättä. A:iin kuuluu siis vain verraten pieni osa
työväestöä, mutta niiden vaikutus ulottuu
paljon ulommaksi niiden omaa piiriä. Ne
määräävät usein suurten, niihin kuulumattomienkin
työväenjoukkojen työehdot.
Toiminta. Koska yksityinen työntekijä
sopiessaan työehdoista työnantajan kanssa on
viimemainittua tuntuvasti heikommassa
asemassa, koettaa työväki tätä nykyä kaikkialla,
missä teollisuus ou pitemmälle kehittynyt, a:iksi
liittymällä vahvistaa asemaansa työnantajiin
nähden. A:ien pääpyrkimyksenä on saada
yksityisten työsopimusten sijaan
kollektiivinen sopimus, s. o. yhteissopimus, jonka
tekijöitä ovat mikäli mahdollista kaikki saman
ammattialan työmiehet ja työnantajat.
Muutamissa maissa ja muutamissa ammateissa
ollaankin jo tähän pääsemässä. Tärkeimmät työehtoja
koskevat määräykset kohdistuvat työpalkkaan
ja työaikaan. Työpalkkaa kollektiivisesti
määrättäessä käytetään usein
minimipalkka-periaatetta, s. o. palkoille säädetään alin
raja; työajan määräämiseksi säädetään
nor-maalityöpäivä (ks. t.).
346
A:ten yhtenä kaikissa suhteissa tärkeänä
menestymisen ehtona on, että työväki lukuisasti
yhtyy niihin. Tämän tarkoituksen
saavuttamiseksi ne agitatsionin ohessa käyttävät muitakin
keinoja: ne kieltävät jäseniänsä
työskentele-mästä ulkopuolella olevien kanssa, ne koettavat
saada työnantajia käyttämään ainoastaan a:ten
jäseniä, ne harjoittavat persoonallista
boikot-tausta v. m. Tällaiset pakoituskeinot ovat
usein tulleet käytäntöön varsinkin työnsulkujeu
ja työlakkojen (ks. t.) sattuessa. Lakko ja
lakonuhka ovat a:ten tehokkaimmat aseet: vasta
a:ten kautta lakot saavuttavat täyden
vaikutus-voimansa.
A:t eivät ole ainoastaan taisteluyhdistyksiä,
vaan myöskin avustusyhdistyksiä. Niiden
avustustoiminta on mitä läheisimmässä yhteydessä
niiden taistelutoiminnan kanssa, sillä sen
tarkoituksena on pitää työntarjontaa sellaisena, ettei
se pääse epäedullisesti vaikuttamaan työehtojen
muodostumiseen. Voidakseen työttömyyden
sattuessa pitää yllä sovittuja palkkoja ja työehtoja
useat a:t antavat työttömyysavustusta
ja koettavat matka-avustusta antamalla
ja työnvälitystoimistoja perustamalla
saada työvoiman jakaantumaan eri
paikkakuu-tia kohti niille itselleen edullisella tavalla.
Englannissa useat a:t ovat järjestäneet keskuuteensa
sairaus-, vanhuus-, työkyvyttömyys- ja
tapaturmavakuutuksen.- Muualla työväenvakuutus
näyttää joutuvan valtion järjestettäväksi. Avustusta
antamalla a:t sitovat jäsenensä lujemmin
itseensä ; on myöskin huomattu, että ne a:t, joissa
avustustoimi on päässyt kehittymään, ovat
•’ä-hemmin halukkaat suotta syyttä ryhtymään
lakkoihin. A:t pitävät vielä huolta jäsentensä
henkisestäkin kasvatuksesta panemalla toimeen
esitelmätilaisuuksia, perustamalla kirjastoja y. m.
Myöskin valtio vaikuttaa tätä n} kyä
työväen-lainsäädännön (ks. t.) kautta työehtojen
muodostumiseen, varsinkin mitä työaikaan ja
työpaikoissa varustettaviin suojeluslaitoksiin ja
niissä vallitseviin terveydenhoidollisiin oloihin
tulee. A:t ovat usein pyrkineet saamaan
tällaisia lakeja aikaan samalla kuin ne koettavat
valvoa, että voimassaolevia työväensuojeluslakeja
myöskin todella noudatetaan. Ne ottavat
myöskin osaa tilastollisten tietojen keräämiseen ja
paikoittain (esim. Belgiassa ja Ranskassa)
kunnat ov at niiden välityksellä ryhtyneet järjest .
mää n työttömyysvakuutusta.
Järjestömuodot. Niinkauankuin a. on
jäsenluvultaan pieni ja paikallinen, ei sen
hallinto tuota vaikeuksia. Tärkeimmät
kysymykset ratkaistaan jäsenten yhteisissä kokouksissa:
virat jaetaan jäsenten kesken ja ovat helposti
hoidettavissa. Mutta liikkeen kehittyessä
paikalliset a:t yhtyvät ammattiliitoiksi ja
muuttuvat itsenäisistä yhdistyksistä liittojen osastoiksi.
Korkeimman päättävän vallan saa silloin
paikallisten yhdistysten valitsemain edustajain
yhteinen kokous, kougressi. Juoksevat asiat taas
on pakko antaa palkattujen virkamiesten
hoidettaviksi, joiden käsiin varsinainen johto
joutuu. Liiton hallituksessa istuu kuitenkin
tavallisesti myöskin ammatissa toimivia työmiehiä.
Mitä liiton ja sen osastojen väliseen
vallan-jflccon tulee, niin kehitys näyttää kulkevan yhä
suurempaa keskittymistä kohden. Liiton halli-
Am mattiy hd isty s
A:ten
jäsenluku
1906
Teollisuuden,
kaupan ja
kulje-tustoimen alatta
toimivasta
työväestä %
Väkiluku
1900—1901
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
