Tietosanakirja / 1. A-Confort / 351-352 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ammondt ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

suolahaposta ammonium-kloridia, ammoniakista
ja rikkihaposta ammonium-sulfaattia j. n. e. A:t
ovat värittömiä ja helposti liukenevia;
kuumennettaessa ne haihtuvat joko sublimeerautuen
tahi tykkänään hajoten. Tunnetaan helposti
muista suoloista siitä, että niistä
kuumennettaessa vahvempien emäksien kera (esim.
natriumlipeän) irtaantuu ammoniakkia.

Ammoniumsyanaatti, syanihappoinen
ammoniakki, (NH₄)NCO, omituinen siitä,
että sen atomit kuumennettaessa järjestyvät
virtsa-aineeksi (CO(NH₂)₂) (ks. t.).

Ammophila arenaria [-o’- -nā’-],
rantavehnän (Elymus) näköinen korkea, jäykkä,
harmaanvihreä rantahietikkoheinä, jota
hiekkaasitovien pitkien juurakoittensa vuoksi
Keski-Euroopassa istutetaan dyyneille,
lentohiekkakentille ja rautateiden ratavalleille. Suomessa
harvinainen, tavattu ainoastaan Ahvenanmaalla ja
Uudenmaan rannoilla.

Ammunitsioni (lat. mūnī’re = varustaa),
ampumatarpeet (ks. t.) ; tarveaineet.
— Ammunitsionivaunu, a:n kuljetusta varten oleva
vaunu.

Amnell, Johan (1692-1772), rovasti, syntyi
Kalajoella, tuli ylioppilaaksi 1711, Turun
kappalaiseksi 1722 ja Tammelan kirkkoherraksi
1733. Otti osaa valtiopäiviin 1734-43 ja oli
Suomen huomattavimpia edustajia
pappissäädyssä vapaudenajalla. Mielipiteiltään myssyjen
puolelle taipuen, suostui A. kuitenkin
sekreettivaliokunnassa Suomen sodan alkamiseen, joskin
vastahakoisesti alistuen siihen „minkä asian
tuntijat päättivät, koska ei epäillyt heidän
rehellisinä Ruotsin miehinä ja maanmiehinä
tahtovan kaikin voimin toimia Suomen
puolustuksen ja turvallisuuden hyväksi”, vain
esittäen pyynnön, että oma sotaväki niin kohtelisi
maata, ettei rahvas joutuisi häviöön. A. oli
myöskin sen komissionin jäsenenä, joka tuomitsi
Suomen kenraalit kuolemaan. K. G.

Amnesia (kreik. kielteinen a, ja mnē’sis =
muisti), muistin menettäminen osittain tai
kokonaan. (vrt. Afasia). M. O-B.

Amnestia (kreik. amnēstei’a = unhotus),
virallinen, yleinen anteeksianto.

Amnion (kreik.), embryol., sikiötä ympäröivä
sisimmäinen sikiökalvo. Se sisältää n. s.
a.-veden (lapsiveden), jossa sikiö lepää. A. on
ainoastaan korkeammilla luurankoisilla:
imettäväisillä, linnuilla ja matelijoilla, vrt.
Onnenlakki.

Amniota [-ō’-], ryhmänimitys niille
luurankoisille (imettäväiset, linnut ja matelijat),
joiden sikiöitä ympäröi amnion-kalvo (ks. t.).

Amœba (suurennettuna).

Amœba [-mē-] l. vaihdoseläin, mitä
yksinkertaisin, valkoista verisolua muistuttava,
Rhizopoda-ryhmään kuuluva alkueläin.
Ryömiessään amœba muodostaa tylppiä, liuska- tai
sormimaisia lisäkkeitä, n. s. valejalkoja, jotka
syntyvät ja sulavat ruumiiseen alituisesti
vaihdellen alkuliman virtauksen mukaan. Useimmat
amœba-lajit elävät makeassa vedessä, muutamat
merivedessä tai kosteassa maassa. Eräät lajit
ovat loisia (ihmisessäkin pari kolme lajia).

K. M. L.

Amok, malaijeissa esiintyvä mielipuolisuuden
muoto, joka ilmenee raivokohtauksena. Sen
kohtaama mies syöksee tikari kädessä majastaan
ja tappaa jokaisen vastaantulijan, kunnes itse
saa surmansa. Amok-juoksija on lainturvan
ulkopuolella ja voidaan vapaasti ottaa hengiltä.

(J. A. W.)

A-mol, perustavan
sävellajin, C-duurin,
rinnakkaissävellaji.

Amomum [-ō’-] ks. Elettaria.

Amon ks. Ammon.

Amor (lat., = rakkaus) vastaa roomalaisessa
runoudessa kreikkalaista lemmen-jumalaa,
Erosta. Mitään A:n kulttia ei ollut. vrt. Eros.

Amore proximi [-mō’rē -ī] (lat.),
„rakkaudesta lähimmäiseen”.

Amorfinen (kreik. kielteinen a, ja morphē =
muoto), „muodoton”, aine, joka ei ole kiteinen.

Amorgos [-mo’r-] l. Amurgo, saari
Kykladeissa Aigeian meressä, 134 km², 3,000 as.

Amoriini (it. amorī’no), pikku Amor,
lemme-jumala lapseksi kuvattuna.

Amorilaiset, Palestiinan alkuasukkaita (1
Moos. 14₇, ₁₃; 4 Moos. ₁₃, ₃₀) ; vanhemmissa
nuolenpääkirjoituksissa nimitetään Palestiinan
pohjoisosaa „Amurrun maaksi”. Israelilaisten
vallatessa Kanaanin asui a:ia molemmin puolin
Jordania. Itäpuolella olevat kaksi kuningaskuntaa
kukistettiin jo Mooseksen aikana ja niiden alueet
tulivat Ruubenin, Gadin ja 1/2 Manassen
heimojen asumasijoiksi (4 Moos. 32₃₃, ₃₉). Josua voitti
viisi amoriiaista kuningasta Etelä-Kanaanissa
(Jos. 10). Salomo teki amorilaisten vallan
viimeisistä jätteistä lopun (1 Kun. 9₂₀). Paikoittain
tarkoitetaan V:ssa T:ssa amorilaisilla
kanaanilaisia asukkaita yleensä (1 Moos. 48₂₂; Jos. 24₁₅;
Am. 2₉). Ar. H.

Amoros [-mō’-], Francisco (1770-1848),
esp. eversti ja ministeri, asettui asumaan
Ranskaan 1814. A. on ranskalaisen voimistelun
perustaja; hänen teoksensa „Manuel d’éducation
physique, gymnastique et morale” (1830) tuotti
hänelle kaikkien ranskalaisten
voimistelulaitosten tarkastajan toimen sekä akatemian antaman
3,000 frangin suuruisen palkinnon. -lskm-.

Amoroso [-rō’-] (it.), rakastajanosa
italialaisessa oopperassa. — Primo amoroso,
laulaja, jonka tehtävänä on etevimpäin
rakastajanosien esittäminen. I. K.

Amorphophallus [-a’l-], kasvisuku
Araceæ-heimossa. A.-lajeista on suuruudestaan tullut
kuuluisaksi A. titanum. Sen maanalainen
mukula on 50 cm leveä, lehtiruo’dit 2-5 m ja
niiden lapa 3 m pituinen. 1,5 m pituista,
kellertävän suojuksen ympäröimää puikeloa kannattaa
1 m pituinen vana. Kotoisin Sumatran metsistä.
Muutamia muita lajeja viljellään kasvihuoneissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>