Tietosanakirja / 1. A-Confort / 349-350 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ammondt ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ammondt, von, suom. aatelissuku, polveutuu
Pommerista, josta esi-isä Johan Gustaf A.
1720-luvulla saapui Suomeen linnoitustöihin osaa
ottamaan. Eversti Otto Vilhelm v. A. aateloitiin
1837 ja hänen poikansa oli eversti, Hämeen
läänin kuvernööri Edvard Reinhold v. A. (1832-87).

Ammoniacum, ammoniakin lat. nimitys.

Ammoniakki (kreik.), kem. yhdistys, jossa
on typpeä ja vetyä (NH₃). A:a on mitätön
määrä ilmassa, johon se on joutunut mätänevistä
kasvi- ja eläinjätteistä. Melkein kaikki kaupassa
käyvä a. on valmistettu valokaasutehtaitten
ammoniakki- l. kaasuvedestä, s. o. vedestä,
jonka läpi valokaasu puhdistamista varten on
johdettu. A:vesi sisältää 0,3-1,8 % a:a joko
vapaana tahi suoloina, varsinkin hiilihappoisena
a:na. Kaasumaisen a:n poistamiseksi sekoitetaan
kaasuveteen kalkkia ja seos tislataan. Puhdas
a. on pistävänhajuinen, väritön kaasu, jolla on
selvä emäksinen reaktsioni. Tiivistyy 0°:ssa ja
4,5 atmosfäärin paineessa nesteeksi, joka
nopeasti haihtuu alentaen suuresti ympäristön
lämpöä, jonka vuoksi sitä käytetään
jäädytyskoneissa. A. palaa hapessa, vaan ei ilmassa;
liukenee runsaasti veteen, 1 tilavuusosaan vettä
liukenee tav. lämpötilassa n. 600 tilav.-os.
a:a. Liuos (kaupassa käyvä „ammoniakki”) on
emäksistä nestettä, koska osa kaasusta on
yhtynyt veteen ammoniumhydraatti-nimiseksi
emäkseksi (NH₄OH), joka haisee
ammoniakille, maistuu lipeälle, neutraliseeraa
happoja, värjää punaiset kasvivärit sinisiksi.

Ammoniakkiemäkset ks. Amiinit.

Ammoniakkikumi, kumihartsi, jota saadaan
Persiassa ja Armeeniassa kasvavasta
putkikasvista Dorema ammoniacum. Rohdoksena
nykyään aivan harvinainen.

Ammoniakkisooda ks. Sooda.

Ammoniakkisuolat ks.
Ammonium-suolat.

Ammoniakkisuperfosfaatti, seos, jossa on
superfosfaaltia ja ammoniumsulfaattia; on
nopeasti tehoava apulannoitusaine.

Ammoniakkivesi ks. Ammoniakki.

Ammoniitti

Ammoniitit l. „ammonin sarvet”,
kivettyneitä pääjalkaisia, joiden spiraalikierteinen,
monikammioinen kuori
muistuttaa helmivenettä
(Nautilus).
Kuoren pinta
on sileä tai
harjuinen,
piikkinen tai
muuten koristettu,
ja lisäksi siinä
esiintyy eri
kammioitten
rajoina monimutkaisia saumaviivoja. Niinkuin
Nautiluksessa kulkee kammiosta kammioon putki (sipho).
A. muodostivat erittäin lajirikkaan
nilviäisryhmän, joka on edustettuna kaikissa
formatsioneissa yläsiluurista liitukauden loppuun.
Tunnetaan noin 4,000 lajia. A. olivat vapaasti
uiskentelevia (pedagisia) merieläimiä, joiden
pehmeän ruumiin rakennus on tykkänään
tuntematon. K. M. L.



Ammonilaiset, Palestiinan itäosassa asunut
seemiläinen kansanheimo, joka tarinan mukaan
(1 Moos. 19₃₈) polveutui Lootista ja hänen
nuoremmasta tyttärestään. Olivat naapureittensa.
israelilaisten leppymättömiä vihollisia (Tuom.
3₁₃ seur.; 10₇; 1 Sam. 11; 2 Kun. 24₂; 1 Makk.
5₆ seur.). Erityisesti moititaan heidän
julmuuttaan (Am. 1₁₃ seur.) ja vahingoniloaan (Sef.
2₈). Daavid valloitti heidän pääkaupunkinsa
Rabbat Ammonin (2 Sam. 10₁ seur.; 11₁; 12,₂₆
seur.). Heidän jumalalleen Milkomille
rakennutti Salomo pyhäkön Jerusalemin läheisyyteen
(1 Kun. 11₅ seur.; 2 Kun. 23₁₃). Katoavat
historiasta 3:nnella vuosis. j. Kr. Ar. H.

Ammonin keidas ks. Siuah.

Ammonin sarvet ks. Ammoniitit.

Ammonin sarvi ks. Aivot.

Ammonios Sakkas, kreikkalaisen
uusplatonilaisuuden perustaja, opetti Aleksandriassa ja
lienee kuollut noin 242 j. Kr. Häntä
verrattomasti etevämpi ja tunnetumpi on hänen
oppilaansa Plotinos, oppikunnan pääedustaja.

Ammonium [-ō’-], hypoteettinen atomiryhmä,
radikaali, jossa on 1 atomi typpeä ja 4 atomia
vetyä (NH₄) ; esiintyy kaikissa ammoniakin
happojen kanssa muodostamissa suoloissa, joiden
voidaan ajatella syntyneen siten, että
ammoniakki on additsionin kautta yhtynyt hapon
vetyyn. Ammoniakkisuolat saatetaan johtaa
hapoista korvaamalla näiden vetyatomi
NH₄-ryhmällä l. a:lla. Tämä vastaa aivan
alkalimetalleja näiden suoloissa, jonka tähden
ammoniakkisuoloja voidaan pitää a.-suoloina. Vapaata a:ia
ei ole voitu valmistaa; se muodostaa elohopean
kanssa helposti hajoavan yhdistyksen,
a.-amalgamin, joka on kuohkea, metallikiiltoinen
aine ja helposti hajoaa elohopeaksi,
ammoniakiksi ja vedyksi, vrt. Ammoniakki.

Ammoniumkarbonaatti, hiilihappoinen
ammoniakki (NH4)₂CO₃ on pääaineksena
„hirvensarvensuolassa”; valmistetaan tislaamalla
salmiakkia ja liitua. Valkea, ammoniakille
haiseva suola. Käytetään lääkeaineena ja
taikinan kohokkeena.

Ammoniumkloridi l. salmiakki (NH₄Cl)
valmistetaan johtamalla kaasuvedestä
haihdutettu ammoniakki suolahappoon; siten saatu
raakasuola puhdistetaan sublimeeraamalla ja
uudestaan kiteyttämällä. Liukenee 3 osaan
kylmää, 1 osaan kiehuvaa vettä. Käytetään
metallien juottamiseen, ammoniakin ja muiden
ammoniakkisuolojen valmistukseen, lääkkeisiin y. m.

Ammoniumnitraatti, typpihappoinen
ammoniakki ((NH₄)NO₃), saadaan
neutraliseeraamalla ammoniakkia typpihapolla.
Värittömiä, helposti liukenevia prismakiteitä. A.
hajoaa kuumennettaessa vedeksi ja
typpioksiduliksi l. ilokaasuksi (ks. t.).

Ammoniumsulfaatti ((NH4)₂SO₄)
valmistetaan johtamalla ammoniakkia rikkihappoon.
On hyvä ja paljon käytetty apulannoitusaine.

Ammoniumsulfhydraatti (NH₄SH) ; a.-liuos
saadaan kyllästyttämällä ammoniakkiliuos
rikkivedyllä; ilettävän hajuisia värittömiä kiteitä,
jotka myöhemmin käyvät keltaisiksi; kem.
laboratoreissa on liuos yleisesti käytetty reagenssi.

Ammoniumsuolat, ammoniakkisuolat,
syntyvät, kun ammoniakki yhtyy happoihin (ks.
Ammonium); siten saadaan ammoniakista ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>