Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arendal ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
531
Areschoug Argei
532
Roomalaiset katsoivat häntä samaksi kuin
Marsia (ks. t.). Taiteessa A:ta kuvattiin
voimakkaaksi nuorukaiseksi, aikaisemmin
partasuuksi, myöhemmin parrattomaksi. Kuuluisin
säilynyt esitys on n. s. Ares Ludovisi,
mahdollisesti jäljennös Skopaan 4:nnellä vuosis.
tekemästä kuvapatsaasta. E. R-n.
Areschoug [sküg]. 1. John Erhard A.
(1811-87), ruots. kasvitieteilijä, tuli kasvitieteen
professoriksi Upsalan yliopistoon 1858, josta
toimesta otti eron 1876 eläen sitten Tukholmassa
kuolemaansa saakka. Suurimman
harrastuksensa hän kohdisti leviin ja useimmat hänen
teoksistaan koskevat näitä: „Symbolæ algarum
rariorum tloræ Scandinavicæ" (1838), „Algarum
minus rite cognitarum pugillus" I-II (1842-43),
„Iconographia phycologiea" (1847), „Phyceæ
Scandinaviceæ marina;" (1850), „Observationes
phycologic-æ" (1866-84) sekä „Algæ
Scandinavicæ exsiccatæ" ja „Phyceæ extraeuropææ
exsiccatæ". — 2. Fredrik Vilhelm
Kristian A. (1830-1908), ruots. kasvitieteilijä,
edellisen serkunpoika, professorina Lundin
yliopistonsa v:sta 1879. Hänen teoksensa käsittelevät
kasvitieteen useita eri aloja. Niistä
mainittakoon „Bidrag tili groddknopparnes morfologi
och biologi" (1857), „Bidrag tili den
skandi-naviska vegetationens historia" (1866),
„Beiträge zur Biologie der Holzgewächse" (1875-76),
„Über die physiologischen Leistungen und die
Entwicklung des Grundgewebes des Blattes"
(1897). Lisäksi useita arvokkaita eri
kasvisukuja koskevia teoksia.
Aresti (mlat., < lat. ad, ja restü’re = jäädä),
lakit., lievempi laji vapausrangaistusta, jota
käytetään sotaväen keskuudessa. —
Ulkomaalaisissa prosessilaeissa ulosottomenettely, jonka
kautta sen henkilön vakuudeksi, joka tällaista
toimenpidettä on pyytänyt, jonkun toisen
persoonallista vapautta rajoitetaan
(mieskohtainen aresti) tahi häneltä riistetään
vapaa käyttövalta omaisuuteensa (rea
ali-aresti). vrt. Matkustuskielto ja
Takavarikko.
Aretaios [-a’i-] (lat. Aretce’us), K a p p a d
o-k i a 1 a i n e n, kuuluisa kreik. lääkäri, eli
Roomassa, Augustuksen (toisten mukaan
Traja-nuksen tai Hadrianuksen) aikalainen. Hänen
(Joonian murteella kirjoitetut teoksensa
julkaistiin useaan kertaan 1700- ja 1800-luvuilla; paras
näistä julkaisuista on Ermerinsin toimittama
(Utrecht 1847). [vrt. Locher, „A. aus
Kappa-•doeien", Ziiricli 1847.]
Arethas [-e’-] (s. n. 860), Cæsarean
arkkipiispa, Photioksen oppilas, harrasti
kirjallisuuden viljelyä, sekä kirkollisen että antiikkisen,
ja valmistutti itselleen erinomaisia
käsikirjoituksia, joissa useat tärkeät teokset ovat
säilyneet jälkimaailmalle hyvässä kunnossa.
Tunnetuimmat näistä ovat Eukleideen käsikirjoitus
ja Platonin kodeksi (codex clarkianus,
kirjoitettu 895). A:n kirjasto oli aikansa
huomattavimpia. Hän käsitteli myöskin filologisesti sekä
antiikkisia että kirkollisia teoksia; mainittavin
on hänen selityksensä Ilmestyskirjaan.
Arethusa
rc’thü-J (lat. Arethü’sa), useiden
Kreikan lähteiden nimi. Tunnetuin on [-Syrakusan Ortygia-saarella oleva lähde, jonka luultiin
olevan yhteydessä Peloponnesoksen Alpheios-
joen kanssa, ks. A 1 p h e i o s. —
Arethusa-lähde-nymfii; pää on kuvana useissa Syrakusan
raheissa. " O. E. T.
Aretino [-V-], Pietro (1492-1557), it.
runoilija, eleli paavin hovissa, Medicien ja Frans I:n
luona, lopulta Venetsiassa. Yhtä röyhkeä kuin
lahjakas, pelätty raakojen
häväistyskirjoitus-tensa vuoksi; antoi lahjoa itsensä vaikenemaan,
kirjoitti satiirisburleskeja runoja, eepillisiä
runoelmia, tragedioja ja eloisia, mutta usein rivoja
komedioja ja novelleja. [Bertani, „Pietro A. e
le sue opere seconde nuove indagini" (1902).]
(V. T.J
Arezzo f-e’tsoj. 1. Italian kuningaskunnan
provinssi, joka käsittää Toscanan kaakkoisen osan.
3,298 knr ja 280,000 as. (1905). Keskiset
Apenniinit kulkevat provinssin koillisosissa, ja Arno
ja Tiber virtaavat sen lävitse. Laaksot ovat
hedelmällisiä ja kasvavat viljaa, viiniä,
hedelmiä, oliiveja, kastanjoita y. m. — 2.
Provinssin pääkaupunki, 45,000 as. Kaupungissa on
kauniita rakennuksia 13:nnelta ja 14:nneltä
vuosis. sekä renessanssiajalta. Erityisesti
mainittakoon goottilaiseen tyyliin rakennettu
tuomiokirkko ja kirkko „Santa Maria della Pieve".
Kirkoissa on runsaasti freskomaalauksia ja
veistoksia. Petrarcan syntymäpaikka. —
Kaupungin muinainen nimi oli Arretium ja se
oli etruskien tärkeimpiä kaupunkeja.
Tunnettuja olivat sen aseet ja punaiset
maalaamattomat saviastiat (vasaarretina).
Arfak, vuori Uudessa Guineassa (ks. t.).
Arfvidsson, Anna, ruots. tietäjäakka, joka
Kustaa III:n aikana herätti suurta huomiota
Tukholman ylhäisimmissäkin piireissä. Itse
kuninkaankin sanotaan usein käyneen hänen
luonansa ja saaneen kuulla ennustuksen
väkivaltaisesta lopustansa. A:n elämänvaiheet ovat
muuten tuntemattomat.
Argali (Ovis ammon 1. argali), eläint., Aasiassa
Baikal-järven
tienoilta Pohjois-Tibetiin
levinnyt kookas, villi
lammaslaji, jonka isot
sarvet ovat kierteiset,
kärjet ulospäin
suunnatut. Eläin on
har-tiain kohdalla 1,12 m
korkea, sarvet juuresta
kärkeen 1,22 m
pitkät. Karvapeite
hyvin tasainen.
Läheisiä muotoja tavataan
Himalaijan
pohjoisrinteellä, Tibetissä ja
Kiinassa. K. il. L.
Argand [-gff], Aimé (1755-1803), engl.
lampputehtailija, keksi n. s. Argandin
liekitti-men. ks. Lamppu.
Argei
ë’-J (lat.), 27 ihmisenmuotoista [-ruo-konukkea, jotka muinoin Roomassa maaliskuun
16 ja 17 p:nä juhlasaatossa vietiin erityisiin
pyhäkköihin (sacräriaj sekä sitten toukokuun 14
p:nä pappien, Vestan neitsyeitten, prætorien
ynnä kansalaisten läsnäollessa viskattiin
paalu-sillalta Tiber-jokeen. Tämän vanhan,
otaksuttavasti Kreikasta tulleen, ihmisuhreja korvaavan
toimituksen varsinainen merkitys oli jo aikaisin
roomalaisillekin aivan hämärä. [Pauly-Wisso-
Argali.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
