Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Argelander ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
333
Argelander Argentiina
534
na, „Real-Eneyclopädie der classischen
Altertumswissenschaft", art. A r g e i.]
K. J. H.
Argelander [-a’-], Fredrik Wilhelm
August (1799-1875), etevä tähtitieteilijä,
synt. Itä-Preussissa
Memelin
kaupungissa. jossa isä oli
kauppiaana (A:n suku on
suomalaisesta
Argil-lander-suvusta polveutuva haara).
Tultuaan ylioppilaaksi
Königsbergissä 1817
A. antautui pian
tähtitieteellisiin
opin-noihin varsinkin
sikäläisen suuren
astronomin Besselin
innostamana, jonka
apulaiseksi hän tuli 1820.
Tohtorin arvon ja
tähtitieteen dosentin
paikan Königsbergissä hän saavutti samana
vuonna, 1822, jolloin hänen dosentinvirkaa
varten julkaisemaa teostansa, joka käsitteli 1811
\ :u suurta pyrstötähteä, erityisesti pidettiin
etevänä. Omasta pyynnöstään hänet nimitettiin
tähtitieteen observaattoriksi Turun akatemiaan
sekä, sittenkuin tämä virka, johon oli
yhdistettynä observatorin esimiehyys, 1828
muodostettiin vakinaiseksi professorinviraksi, myöskin
tähän toimeen.
Aikaansa nähden oivallinen konekokoelma,
joka oli tilattu Turun observatoria varten,
saapui suuremmaksi osaksi vasta A:n aikana ja hän
asetti tämän koneiston paikoilleen ja järjesti
sekä tämän tähtitornin että myöskin Turun
palon jälkeen Helsinkiin hänen johdollaan 1830-32
rakennetun. Kummassakin paikassa hän
ahkeruudella suoritti tähtitieteellisiä havaintoja.
Tuloksina näistä ovat mainittavat varsinkin hänen
kuuluisa „turkulainen luettelonsa" (käsittää 56i
tähteä, joilla on suuri ominaisliike) sekä hänen
aurinkokunnan liikuntoa avaruudessa koskevat
tutkimuksensa.
Pian hänet kuitenkin hänen isänmaansa sai
takaisin, kun A. 1837 otti vastaan Bonnin
observatorin professoriksi ja esimieheksi saamansa
kutsumuksen, mikä observatori rakennettiin
hänen valvontansa alaisena. Siellä hän eli ja
toimi kuolemaansa saakka 1875. — A. oli 19:nnen
vuosis. etevimpiä havainnontekijä-astronomeja;
useimmat huomatut, erittäinkin saksalaiset
tähtitieteilijät viime vuosisadan keskivaiheilta
ovatkin olleet hänen oppilaitaan. Paitsi lukuisia
erikoistutkimuksia hän on julkaissut useita
erittäin laajaperäisiä teoksia. Tärkeitä ovat hänen
vyöhykehavaintonsa, joista pohjoiset
vyöhykkeet sisältävät 22.000:n tähden aseman
määräykset ja eteläiset 17,000:n, ja ennen kaikkea
hänen yhdessä Schönfeldin ja Kruegerin kanssa
suorittamansa suuripiirteinen ja täydellisesti
loppuun saatettu pohjoisen taivaanpuoliskon
kaikkien tähtien aina 9 ’/2 suuruusluokkaan asti
merkitseminen ja kartoittaminen.
Mielenkiintonsa meidän maatamme kohtaan
hän säilytti läpi elämänsä ja toi sen näkyviin
m. m. siten, että 1854-55 vuosien sodan aikana
koetti diplomaattista tietä suojella
observato-riamme vihollisten laivastojen pommitukselta.
A. D.
Argentaani ks. Cusihopea.
Argentamiini, etyleenidiamiinihopeafosfaatti.
käytetään varsinkin gonorrea-lääkkeenä.
Argenteuil [zätö’%], kaupunki Ranskassa.
Seine-et-Oisen departementissa Seinen varrella.
17,400 as. Paljon rikkaitten pariisilaisten
omistamia huviloita.
Argentiera, yksi Kykladeista. ks. K i m o 1 o.
Argentiina. Argentiinan tasavalta
(kepub-lica Argentina) on liittotasavalta
Etelä-Amerii-kassa, ulottuen Atlantin valtamerestä idässä
„Kordillieerien eli Andien vedenjakajaan"
lännessä. Tämä läntisen rajan epämääräisyys ou
synnyttänyt alituisia rajakiistoja läntisen
naapurimaan, Chilen kanssa. Viimeisten
rajanjärjes-telyjen (1902) jälkeen A. käsittää n. 2,800,000
km\ Pohjoisessa se rajoittuu Boliviaan ja
Para-guayhin, jota maata vastaan Pilcomayo-joki
muodostaa rajan. Etelässä Chile erottaa A:n
mantereen Magalhäesin salmesta, mutta siihen
kuuluu itäinen puoli Tulimaata ja Staten
Island, joten sen alue ulottuu 50° 30’ etel. lev.
Koillisessa A. rajoittuu Uruguayhin ja
Brasiliaan. :
Luonnonsuhteisiin nähden maan eri osat ovat
hyvinkin erilaisia: pohjoisessa La Plata-alue,
joka käsittää Gran Chaeon ja Pampas-seudun.
ja etelässä Patagonia. La Plata-alue on
ääretön tasanko, joka on syntynyt tertiääri- ja
kvar-tääriajalla, jolloin Kordillieerien ja Brasilian
ylängön välillä lainehti meri. Gran Chaco, jonka
eteläisenä rajana voi pitää Saladillo-jokea, on
aivan tasaista pinnaltaan ja kivetöntä; sitä
peittävät vaihdellen suuret metsät ja
ruohokentät. Välillä on suurempia ja pienempiä
suola-järviä, kuten Salinas Grandes. Sen lävitse
virtaa monta Kordillieereilta alkavaa jokea, joista
tärkeimmät ovat Pilcomayo, Vermejo, Salado ja
Saladillo. Pampas-alue on sekin enimmäkseen
ääretöntä tasankoa, heinäaroa, joka vähitellen
kohoaa länteenpäin; Rosario on esim. 38 m.
Villa Nueva 200 m ja Villa Mercedes 480 m yi.
merenp. Se tekee rannattoman meren
vaikutuksen väri-ilmiöihinkin nähden. Tiheässä on
pieniä suolajärviä; jokia on yleensä vähän.
Monta Kordillieereilta alkavaa jokea laskee
Mar-Chiquita nimiseen laguuniin. Suurin osa pam
pasta kuuluukin laskuttomaan alueeseen. —
Patagonia on sisäosissa ylänkömaata, n. 400-500
m yi. merenp., Kordillieerien juurella n. 1,000 m
ja laskee pengermäisesti itäänpäin. Yleensä on
maa tasankoa, josta väliin kohoaa kallioita.
Toisin paikoin on syvennyksiä, joiden pohjassa
tavallisesti on pieniä suolajärviä. Joista ovat
huomattavat Colorado ja Rio Negro
pampas-alueen ja Patagonian rajaseuduilla sekä Cliubut
ja Chico etelämpänä. — A. on vuorimaata
ainoastaan länsiosissaan, jossa Kordillieerit ja
niiden haaranteet sekä n. s. Anti-Kordillieerit
kulkevat. — A:n tärkeimmät joet ovat Paranä,
Paraguay ja rajajoki Uruguay, jotka yhdistyneinä
muodostavat La Platan. — Ilmanala on niin
laajassa maassa hyvin erilainen eri osissa.
Pohjoisissa seuduissa, jotka kuuluvat troopilliseen
vyöhykkeeseen, vallitsee miltei yhtämittainen
kesä; vuoden keskilämpö on n. +22° (Posadas
Fredrik Wilhelm Argelander.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
