Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Armeenia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Armeenia
570
vuorimaata, missä ylätasangot ja jylhät,
uurteiset vuorijonot vaihtelevat. Näitten välissä
on syviä laaksoja. Maa on tuliperäistä,
maanjäristyksiä on usein; sammuneita tulivuoria on
etenkin pohjoisessa. Ylätasangoista
mainittakoon Erivan (970 m) ja Kars pohjoisessa,
Erzerum (1,860 in), Bajazid y. m.; vuorijonoista
Kaspian-mereen asti ulottuva Kara-dagh idässä
ja Armeenian Taurus etelässä. Tulivuoria ovat
Iso Ararat, keskellä maata (korkein huippu
5,156 m), Pieni Ararat (3,914 m); molempia
yhdistää vuorenharju. A:n joet kuuluvat
etupäässä Kura- ja Eufrat-jokien alueisiin ;
tärkeimmät ovat Kura ja A ras pohjoisessa sekä Kara-Su
ja Murad-Su etelässä. Laskujokia vailla olevia
järviä ovat Göktsa- (1,380 knr) Venäjän,
Van-(3,690 km=) Turkin ja Urmia-järvi (4,357 km3)
Persian A:ssa. Tigris-joen lähteet.ovat A:ssa.
Ilmasto. Kesät ovat kuumat, talvet
kylmät ja pitkät (Erivanissa keskilämpö tammik.
—10.9°, elok. +26,1°). Mustan-meren
rannikolla on ilmanala leuto. Sademäärä on runsain
lännessä; se vähenee itäänpäin (korkein
sademäärä on toukok.). — Alavammilla paikoilla on
kasvisto rikas: viiniköynnöksiä, öljypuita,
tupakkaa, hedelmäpuita y. m. (Erivanissa) ;
korkeammalla on niittyjä; siellä viljellään myös
vähän viljaa (Erzerumissa kypsyy vielä vehnä).
Suuria metsiä ei ole. Eläinkunta on rikas:
siellä elää hirviä, metsäsikoja, puhveleja,
karhuja, susia, kettuja, leopardeja, jokunen tiikeri
y. m. Paitsi eurooppalaisia kotieläimiä
käytetään puhvelia ja kamelia. Vuorissa on hopeata
ja muita metalleja, mutta vuorityö on
alhaisella kannalla. Pääelinkeinot ovat
maanviljelys ja karjanhoito, kauppa ja teollisuus ovat
vähäpätöiset.
Venäjän A.
käsittää kuvernementit
Erivan, Kars, osia
Jelisavetpolia ja
Tiilisiä. Täällä ovat
kaupungit Erivan,
Kars, Aleksandropol
y. m. Turkin
Armee-niaan kuuluvat
Erzerum, Van, Bitlis
sekä osia Diarbekr
ja Ma-Muret-ul-Aziz
vilajeeteista.
Kaupungit ovat Erzerum,
Van, Bitlis y. m.
Persian A. käsittää
Aserbeidzanin
maakunnan.
A:n p ä ä v ä e
s-t ö n ä ovat
armee-nialaiset (n. 1 milj.),
turkkilaiset ja
kurdit : sitäpaitsi asuu
pohjoisessa
kaukaa-sialaisia kansoja
(georgialaisia,
lasi-laisia) ja kaakossa
erinäisiä tatarilaisia
heimoja.
Ulkopuolella A:n rajoja
asustaa n. 1 milj.
ar-meenialaisia eri
maissa, etenkin Turkissa. Venäjällä ja Persiassa,
mutta myös Itävalta-Unkarissa, Itä-Intiassa,
Pohj.-Afrikassa sekä useissa Välimeren
kaupungeissa. Nämät asuvat etupäässä kaupungeissa ja
harjoittavat rahaliikettä; muutamat toimivat
käsityöläisinä ja laivanlastaajina. Suuri osa
Länsi-Aasian kaupunkien kaupasta on heidän
käsissään. Kotimaassaan armeenialaiset sitävastoin
ovat maanviljelijöitä ja karjanhoitajia.
Armeenialaiset ovat indoeurooppalaista rotua,
rauhallista, ahkeraa ja hyvin älykästä väkeä.
Vaikkakin he yli 1,000 vuotta ovat eläneet hajallaan
useissa maissa, ovat he voineet puolustaa ja
säilyttää kansalliset omituisuutensa ja yhä vielä
on vanha kotimaa heidän kansallisena ja
uskonnollisena keskuksenaan. W. S-m.
Historia. A:n vanhimpaan historiaan,
sellaisena kuin se esiintyy armeenialaisessa
kirjallisuudessa, on kutoutunut paljon taruja, osittain
hyvinkin myöhäistä alkuperää. Assyrialaisista
ja muista viime aikoina löydetyistä, etenkin W.
Belekin ja C. F. Lehmannin löytämistä
nuolenpääkirjoituksista on siitä saatu tarkempia
tietoja. Näitten mukaan tavataan A:ssa n. 1,200
e. Kr. nairi- 1. kaldilaiset niminen kansa.
Sen perustama valtio, U r a r d i (Raamatun
Ararat) oli mahtavimmillaan ollessaan Assyriaa
mahtavampi. Kaldilaisten yhteiskuntaelämässä
vallitsi voimakas yhteishenki. Niiden
suurenmoiset rakennukset, kuten kalliolinnat vuoreen
hakattuine saleineen ja käytävineen sekä suuret
vesijohto- ja kanavalaitokset (Menuas-kanava)
osoittavat sangen korkeata aineellista
kulttuuria. Samaa osoittavat myös heidän
taide-teollisuustuotteensa, joita on suuret määrät
Lontoon ja Berliinin museoissa. Kaldilaisten ja
heidän kielensä sukulaisuussuhteita ei toistaiseksi
tunneta. — N. 550 e. Kr. valtasi lännestä päin
tuleva indoeurooppalainen valloittajakansa
kal-dilaisen valtakunnan. Vanhan väestön ja
uusien tulokkaiden sekoituksesta ovat
vähitellen syntyneet nyk. armeenialaiset. Pian joutui
maa Persian valtaan ja senjälkeen Aleksanteri
Suurelle ja seleukideille. Nämä asettivat
maaherroja Armeeniaan, ja Antiokhos Suuren
sotiessa Roomaa vastaan (190 e. Kr.) tekeytyi
kaksi näistä. Artaksias ja Tsariadres, itsenäisiksi,
perustaen edellinen Iso n-A r m e e n i a n
Eufratin itäpuolelle, jälkimäinen Vähä n-A
r-meenian saman joen länsipuolelle.
Artak-siaan suvun karkoittivat jo v. 150 e. Kr.
partia-laiset ar.-akidit, joista kuuluisin, Tigranes Suuri,
rakensi uuden pääkaupungin, Tigranocertan,
Tig-riin varrelle. Hän laski myös
Vähän-Armee-nian valtansa alle. Arsakidit joutuivat
Mitliri-dateen sodissa taisteluun Rooman kanssa ja
tulivat siitä riippuvaisiksi.
Iso-Armeenia liitettiin keisari Trajanuksen
aikana Armeenian maakunnan nimellä
Rooman valtakuntaan, mutta Hadrianus antoi sille
vapauden jälleen. Sen jälkeen siitä taistelivat
roomalaiset ja partialaiset, kunnes arsakidi Trdat
(Tiridates) v. 286 j. Kr. roomalaisten avulla
pääsi itsenäiseksi ja toi kristinuskon maahan.
V. 387 maa jaettiin Itä-Rooman ja persialaisten
välillä; edelliset saivat läntisen, jälkimäiset
itäisen suuremman osan. V. 639 koko Iso-A. joutui
arabialaisille, jotka hallitsivat sitä maaherrojen
avulla. Yksi näistä, Askot I bagratidien sukua.
Armeenialainen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
