Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arnljot Gelline ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
687
Arnoldson Aro
588
2. Matthew A. (1822-88), edellisen poika,
runoilija ja kriitikko, innokas koulumies
hänkin, professori; hänen kuvauksensa
mannermaan kouluoloista herättivät suuressa määrin
englantilaisissa tietoisuutta heidän maansa
oppikoulujen puutteista ja uudistusten tarpeista.
Hänen runoissaan on sivistyneen sielun
ajatuksia ja tunnelmia, mutta niistä puuttuu
alkuperäisyyttä. Kirjallisuusarvostelijana hän herätti
suurta huomiota. Uskonnonfilosofisissa
kirjoituksissaan A. on ratsionalisti. Hänen
runoistaan on huomattavin lukudraama „Empedocles
on Etna".
Arnoldson, Klas Pontus (s. 1844),
kirjailija, rauhanystävä; palveli aluksi
rautatie-virkamiehenä: toimitti vapaa-aatteisia
julkaisuja uskonnollisista ja muista kysymyksistä.
Vv. 1883 85 A. johti Tukholmassa vapaamielistä
sanomalehteä „Tiden", joka ensi sijassa ajoi
rauhanasiaa. Valtiopäiväin toisen kamarin
jäsenenä 1882-87 hän herätti kysymyksen
Skandi-naavian valtioitten pysyväisestä
puolueettomuudesta; perusti 1883 Ruotsin rauhan- ja
sovinto-oikeusylulistyksen; on luennoitsijana ja
kirjailijana toiminut innokkaasti rauhanasian hyväksi;
sai 1908 yhdessä tansk. Fredrik Bajerin kanssa
Nobelin rauhanpalkinnon. A:n rauhanasiaa
koskevista julkaisuista ansaitsevat
mainitsemista „Är världsfred möjlig?" (1890) ja laaja
teos „Seklernas hopp. En bok om världsfreden"
(1900), jotka molemmat ovat käännetyt useille
kielille. J. F.
Arnoldson, Sigrid (s. 1861), ruots.
oopperalaulajatar, joka Euroopan ja Ameriikan
laulu-näyttämöillä on herättänyt ansaittua huomiota
ja ihastusta kauniilla ja hyvin koulutetulla
äänellään sekä eheämuotoisilla ja rakastettavilla
näyttämöluomillaan. A:n huomattavimmat osat
ovat „Rosina" („Parturissa") ja „Mignon".
Nykyään hän — impressario Alfred Fischerin
vaimona — asuu Pariisissa.
Arnolfo di Cambio (A. di L a p o)
(1232-1311), it. arkkitehti ja kuvanveistäjä. Hän oli
kuvanveistäjä Niccolö Pisanon oppilas ja teki
m. m. alttaritabernaakkelin Rooman San Paolo
fuori le Mura kirkkoon. Rakennustaiteilijana
hän on saavuttanut suurimman maineensa.
Hänen johdollaan alettiin Firenzessä
1290-luvulla rakentaa tuomiokirkkoa, Santa
Crocea ja Palazzo Vecchiota.
E. R r.
Arnon, idästä Jordaniin laskeva lisiijoki,
nykyään Wadi MOdzib, joka oli muinaisen
Xloa-bin pohjoisrajana. K. T-t.
Arnsberg, kaupunki Preussissa, Westfalin
maakunnassa, samannimisen piirikunnan
pääkaupunki, Ruhr-joen varrella. N. 9,000 as.,
harjoittaa paperiteollisuutta. Kuului muinoin
Hansa-liittoon.
Arnsperger, Karl Philipp Friedrich
(1791-1853), badenilainen metsänhoitaja, joka
ollessaan metsäneuvoksena metsähallituksessa
m. m. johti badenilaisten lisäkasvutaulujen
laadintaa (ensimäiset mainittavat hallituksen
puolesta suoritetut metsätieteelliset tutkimukset) ;
toiminut myöskin metsäkirjailijana. A. C.
Arnstadt, kaupunki Thiiringenissä,
Schwarz-burg-Sonderhausenin ruhtinaskunnassa, Geran
varrella, 16,270 as., kuuluisa keskiaikaisesta ra-
kennustaiteestaan. Harjoittaa puutarhanhoitoa
ja teollisuutta.
Arnulf (850-99), roomalainen keisari ja
Saksan kuningas, Baierin kuninkaan Karlmannin
äpäräpoika, sai 880 Kärnthenin herttuakunnan
ja tuli sitten, kun hänen setänsä Kaarle Paksu
oli syösty valtaistuimelta, 887, kuninkaaksi.
891 hän voitti normannit Leuvenin luona,
valloitti v. 895 Rooman ja kruunattiin v. 896
Rooman keisariksi.
Arnö. 1. Pitäjä Upsalan läänissä
Uplan-nin maakunnassa Ruotsissa. — 2. Mälarin saari,
joka 1200-luvulla joutui Upsalan arkkipiispan
haltuun. Sinne rakennettiin linna, joka oli
katolisten arkkipiispojen tavallisena
asuinpaikkana. — 3. Sukukartano Södermanlannin
läänissä Södermanlannin maakunnassa.
Aro, maantieteellinen nimitys aavalle,
lauhkean vyöhykkeen tasankomaalle, jossa kasvaa
Etelä-venälainen aromaisema.
etupäässä yrtti- ja heinäkasveja ja jossa
kosteuden puutteen vuoksi ei minkäänlainen pysyvä
viljelys menesty. Aroilla on mannerilmasto;
välivuodenajat ovat lyhyet. Kosteamman
vuodenajan jälkeen on aroilla oma, rehevä,
yksitoikkoinen kasvullisuutensa, kuivana vuodenaikana
ne ovat lohduttomien erämaitten kaltaisia.
Aroja on melkein kaikissa maanosissa.
Erotetaan heinäaroja, yrttiaroja,
pensas-aroja ja suola-aroja. Suurimmat
heinä-arot tavataan Kaakkois- ja Et.-Venäjällä
Mustanmeren pohj.-puolella sekä Länsi-Siperiassa
(kirgiisi- ja Baraba-aro), Pohjois- ja
Etelä-Ame-riikassa (preeriat ja pampas), yrttiaroja on
varsinkin Aasiassa, tn. m. Altain tienoilla.
Pensas-aroja on etenkin Välimeren maissa, Persiassa,
Tibetissä, Pohj.-Ameriikassa Kalliovuorten ja
Sierra Nevadan välillä ja Meksikon ylängöillä,
suola-aroja on Kaakkois-Venäjällä, Aasian
sisäosissa, Pohj.-Ameriikassa, Argentiinassa,
Aust-raaliassa y. m. — Varsinaisilla heinäaroilla
on maaperä hienoa, tuulen tuomaa kerrostumaa,
jonka pääasiallisena pohjana on savi (savi- ja
hiekka-arot). Arojen ja savannien sekä
toiselta puolen arojen ja erämaitten (ks. n.)
välillä on kuitenkin sarja välimuotoja, kuten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
