Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aroaasi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
589 Aroaasi
s u o 1 a-a rot, joiden suolaisessa maaperässä
niukka kituva suolakasvikasvullisuus versoo, sekä
melkein kasvullisuutta vailla olevat, kivien
peittämät k i v i a r o t (kivikko- ja louhikkoarot).
— Arot (etenkin Sisä-Venäjän ja Aasian) ovat
kuljeskelevien paimentolaiskansojen varsinaisia
kotipaikkoja. Nämät arokansat ovat
aineellisessa suhteessa täällä kohonneet jokseenkin
huomattavalle kehitysasteelle. — vrt. myös A r
o-eläimistö, Arokasvisto, Nummi ja
Tundra.
Aroaasi (Equus tæniopus), Niilin ja
Punai-sen-meren välisillä aroilla, Atbaran varsilla ja
Aroaasi.
Barka-ylängöllä elävä aasilaji. Harmaa, alta
vaaleampi, selässä selvä hartiaristi. Elää
pienissä oriin johtamissa parvissa. Kesyttyy
helposti.
Aroania, 2,355 m korkean Arkadian
Khelmos-vuoren antiikkinen nimi.
Aroelaimistö vaihtelee aron luonteen ja
eläintieteellisen alueen mukaan.
Tunnusmerkillisiä kaikille aroille ovat maakoloissa asustavat
jyrsijät ja näistä elävät petonisäkkäät ja
-linnut, hevos- ja antilooppieläimet ja astumalinnut,
siis eläinmuodot, jotka nopeasti juosten voivat
laajalti retkeillä. Matelijoita edustavat
sisiliskot; sammakkoeläimet ja makeanveden kalat
puuttuvat miltei tykkänään. Nilviäisten luku
on verrattain pieni, mutta lajit ovat
tunnusmerkillisiä. Aroeläimillä on suojeleva väritys sangen
yleinen. Tyypillisenä a:nä pidetään
Kaak-kois-Venäjän ja Lounais-Aasian arojen sekä
Sisä-Aasian ylänköarojen eläimistöä. Niillä
tavataan jyrsijöistä hyppyrotta nuoliala
k-taga, siiseli, aromurmeli,
kääpiö-piisku jänis (Lagomys), sokeahiiri
(Spalax), myyrälajeja (Arvicola) y. m.
Petoeläimiä edustavat ketut, suoilves,
irbis-pantteri (Felis uncia) y. m. pienet lajit.
Aasian aron huomattavimpia nisäkkäitä ovat
dziggetai eli kulaani (Equus hemionus)
ja s a i g a-a n t i 1 o o p p i; lintuja: trapit,
kaksi leivosta, metsäkana, teiri,
aro-kana, arohiirihaukka (Buteo
deserto-rum) y. m. Yleispiirteissään Aasian arojen
kaltaisia ovat Pohj.-Ameriikan preeriat ja
Argentiinan pampakset. Edellisille omituisia
eläimiä ovat preeriakoira (Cynomys),
h T P P y h ’ ’ r ’ (Jaeulus) ja
hanka-antilooppi (Antilocapra). Linnuista huomataan
preeriapöllö, joka elää preeriakoiran kanssa
maaluolissa. Matelijoista on Pftrt/noso»no-lisko
huomattavin. B i i s o n i-laumat, jotka ennen
kävivät aroilla laitumella, ovat miltei
sukupuuttoon hävitetyt. Et.-Ameriikan aroilla on tunnus-
Aromi 590
merkillisimpänä jyrsijänä m aa ra (Dolichotis);
Et.-Ameriikalle aivan ominaisia ovat
vyötiäiset, linnuista on pampa s-s trutsi 1. nandu
(Rhea) tärkein.
Arohumala ks. B r u n e 11 a.
Arojänis ks. Piiskujänis.
Arokanat, Pteroclidæ, juoksijoitten (Cxirsoresj
lahkoon kuuluva lintuheimo, jonka lajit
muistuttavat tavoiltaan ja muodoltaan kanalintuja. Siivet ovat
pitkät ja suipot,
jalat
höyhenpeit-teiset, takavar-vas aivan lyhyt
tai tykkönään
surkastunut.
Tunnetuin laji on
Aasian arojen arokana (Syrrhaptes paradoxus),
joka on tehnyt laajoja vaelluksia
Länsi-Euroop-paan asti. K. il. L.
Arokasvisto. Arokasvullisuuden
muodostavat useimmiten verrattain korkeat heinät ja
yitit, jotka kasvavat jokseenkin harvassa
peittämättä maata. Muutamilla aroilla on
pensas-kasvullisuutta, mutta puita on säännöllisesti
perin niukasti, useimmin ne puuttuvat.
Runsainta ja usein sangen korkeata on kasvullisuus
heinä- ja yrttiaroilla, niukempaa pensas- ja
varsinkin suola-aroilla.
Arokasvien biologisina päätuntomerkkeinä
ovat niiden suojakeinot kuivuutta vastaan.
Useat yrtit ovat sipuli- tai mukulakasveja,
joiden maanpäälliset osat tykkänään lakastuvat
kuivaksi ajaksi, toiset ovat yksivuotisia säilyen
siemenenä. Yleistä on, että kasvien lehtipinta
vähenee ja että ne käyvät villakarvaisiksi.
Paitsi näitä ominaisuuksia osoittavat pensaat
taipumusta okamuodostukseen. Toiset kasvit
ovat n. s. mehukasveja, esim. kaktukset.
Yleisimmät aroheinät kuuluvat sukuihin
Stipa, Aristida, Andropogon, Panicum, ilunroa,
Buchloc y. m., yrttisukuja ovat Fritillariu,
Allium, Scilla, Tulipa, Iris, Corydalis, Adonis,
Gypsopltila, Artemisia, Xanthium, Cnicus,
Echi-nops, Eryngium, Helianthus, Vertena,
Scorodos-ma, Narthex, Rlicum y. m., pensaita Ruscus,
Ge-nista, Rosmarinus, Astragalus, Ilalimodendron.
Suola-aron sukuja ovat m. m. Anaiasis,
Ilaloxy-lon, Atriplex, Salicornia, Suæda. vrt. A r o.
Aromaattiset yhdistykset. Vastakohdaksi
n. s. alifaattisille ja heterosyklisille
yhdistyksille sanotaan niitä orgaanisia yhdistyksiä
aromaattisiksi, jotka voidaan johtaa suljetun
hiilirenkaan sisältävistä hiilivedyistä, eritoten
bent-solista, siten että tämän vety vaihdetaan
muihin radikaaleihin. A:iin kuuluvat esim.
bent-soehappo, aniliini, karbolihappo v. m. Nimitys
johtuu näiden usein miellyttävästä hajusta.
Aromi 1. a r o m a (kreik. aröma = hyvä haju),
hyvä haju olletikkin kasveissa ja kasvinosissa.
A. johtuu jostain haihtuvasta aineesta, joka
usein voidaan erottaa kasveista sopivien
liuotusaineiden kuten alkoholin, eetterin y. m. avulla.
Sitruunan haju riippuu haihtuvista sitreeni- ja
pineaaniöljyistä, omenain, päärynäin y. m.
hedelmien erilaisista estereistä. Useita
aromaattisia rohdoksia ja öljyjä käytetään lääkkeissä.
Arokana.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
